Kuvaus
Keväällä 2019 eduskuntavaaleissa Suomessa otettiin käyttöön kirjeäänestys ulkomailta. Ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut ja muut vaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut saivat oikeuden äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta.
Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaa kirjeäänestysasiakirjat ulkomaille, ne saatuaan äänestää ja palauttaa äänensä lähetekuoressa Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle.
Kun äänestäjä on postittanut kirjeäänestyksen lähetekuoren Suomeen, ääni on annettu, eikä hän voi enää kyseisissä vaaleissa äänestää esimerkiksi edustustossa tai vaalipäivänä Suomessa. Kirjeitse annettu ääni on siis samaan tapaan lopullinen kuin muutkin äänestysmuodot, eikä sitä voi korvata myöhemmin.
Kirjeäänestyksessä pätevät samat säännöt kuin vaaliviranomaisten edessä äänestämisessä. Esimerkiksi toisen nimissä tai useampaan kertaan äänestäminen on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi samoin kuin toisen henkilön äänestämiseen vaikuttaminen uhkauksella tai väkivallalla.
VaaliL 66 a §
"Äänioikeutettu, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, ja muu äänioikeutettu, joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän, saa äänestää kirjeitse ulkomailta (kirjeäänestys) siten kuin tässä luvussa säädetään."
VaaliL 66 g (14.12.2017/939)
"Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastaminen kunnan keskusvaalilautakunnassa
Kunnan keskusvaalilautakunnalle saapuneet kirjeäänestysasiakirjat tarkastetaan noudattaen, mitä 63 §:ssä säädetään.
Kirjeäänestys on 63 §:n 1–3 momentissa tarkoitettujen syiden lisäksi jätettävä huomioon ottamatta, jos:
1) kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
2) kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
3) kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.
Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin. Leimaaminen ja uudelleen kuoritus on tehtävä presidentinvaalissa viimeistään vaalipäivää edeltävänä lauantaina ennen kello 15:tä."
Päätösehdotus
Keskusvaalilautakunta tarkastaa kirjeäänestysasiakirjat kokouksissaan Vaalilain 66 g § (14.12.2017/939) vaatimalla tavalla.