Kunnanhallitus, kokous 10.8.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 97 Työnteon estyminen, palkanmaksun keskeytykset Mäntyharjun kunnassa

MjuDno-2020-426

Valmistelija

  • Tuomo Penttinen, hallinto- ja talousjohtaja, tuomo.penttinen@mantyharju.fi

Kuvaus

Jyty (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto) on 5.6.2020 lähettänyt kuntaan kirjeen, jolla se pyytää Mäntyharjun kunnan lausuntoa työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaisesta työnteon estymisen ja palkanmaksun keskeytyksen perusteista. Vastausaikaan on pyydetty pidennystä ja kannanotto pitää toimittaa viimeistään 14.8.2020 mennessä.

"Työnteon estyminen työsopimuslain 2 luvun 12 nojalla

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry on saanut pääluottamusmieheltään tiedon, jonka mukaan Mäntyharjun kunta on keskeyttänyt tietyissä ammateissa toimivien jytyläisten työntekijöiden palkanmaksun työsopimuslain 2 luvun 12 §:n nojalla.

Palkanmaksun keskeyttämistä on perusteltu koronavirusepidemialla ja Suomen valtioneuvoston ja eduskunnan siihen liittyvillä päätöksillä sulkea 18.3.2020 muun muassa kirjastot, museot sekä uimahallit ja siirtää peruskoulut etäopetukseen.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan työntekijällä on oikeus palkkaansa enintään 14 päivän ajalta silloin, jos hän on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.

Kyseisessä lain säännöksessä tarkoitettu este on sekä työnantajasta että työntekijästä riippumaton ylivoimainen ennalta-arvaamaton tapahtuma. Jotta kyseistä säännöstä voi soveltaa, työnteon on estyttävä kokonaan.

Esimerkkinä säännöksen soveltamisesta voidaan mainita sahan palaminen. Jos saha palaa kokonaan, tämä tosiasiassa johtaa siihen, ettei työntekijöillä ole työtä, jota tehdä. Tällöin säännöksen soveltaminen on mahdollista.

Työnteon on estyttävä niin, ettei työtä voi lainkaan tehdä. Esimerkiksi taloudellisin perustein ei työnteon estymiseen voi vedota, kuten ei myöskään sillä perusteella, että töitä on aiempaa vähemmän tai niitä ei ole juuri lainkaan. Tällaisissa tilanteissa työnantaja voi harkita, löytyykö perusteita esimerkiksi lomautuksille ja käynnistää tarvittaessa lomautusmenettelyn.

Kunnassa tehdyt toimenpiteet
Pääluottamusmiehen mukaan palkanmaksun keskeytyksen piiriin on kuulunut ainakin jytyäisiä koulunkäyninohjaajia ja keskuskeittiöiden henkilökuntaa.

1. Koulunkäynninohjaajat
Peruskouluja ei valtioneuvoston päätöksellä suljettu, vaan niissä siirryttiin antamaan etäopetusta. Etäopetukseen siirtyminen ei tarkoittanut työn estymistä, vaan ainoastaan työn tekemisen tavan muuttumista.
Opetushenkilöstö on jatkanut työskentelemistä etäopetuksessa ilman keskeytyksiä. Lisäksi osa opetuksesta on järjestetty koko ajan normaalina lähiopetuksena.
Kun opetushenkilöstö on pystynyt jatkamaan työssään, on selvää, että työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momenttia ei voi soveltaa koulunkäynninohjaajiin, jotka työskentelevät opettajien työpareina/samoissa olosuhteissa.

2. Muut sivistystoimen tehtävät ja koulujen keskuskeittiöiden henkilökunta
Sama periaate soveltuu myös koulujen keskuskeittiöiden henkilökuntaan. Osa koululaisista on jatkanut normaalisti lähiopetuksessa, jolloin kouluruokailukin on pitänyt järjestää. Työnteko ei ole estynyt kokonaan, vaikka työtä olisi ollut aiempaa huomattavastikin vähemmän. Kyseeseen olisi mahdollisesti tullut lomautus, mutta ei palkanmaksun keskeyttäminen työnteon estymisen perusteella.

Työnantaja on keskeyttänyt työnteon vasta 1.4.2020 lukien, vaikka valtioneuvoston päätökset on tehty jo 18.3.2020. Valtioneuvoston päätösten jälkeen työn tekeminen on siis jatkunut vielä lähes kaksi viikkoa. Mikäli työnteko olisi aidosti estynyt työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä tarkoitetulla tavoin, ei työtä olisi voitu enää estymishetken (valtioneuvoston päätöksen) jälkeen jatkaa.

Jytyn vaatimukset asiassa
Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n nojalla työnantajan tulee korvata vahinko, jonka se on aiheuttanut rikkomalla tai laiminlyömällä työsopimuslakia.

Jyty ry vaatii, että työnantaja maksaa sopimuslain 2 luvun 12 §:n perusteella työntekijöiltä virheellisesti pidättämänsä palkan välittömästi viivästyskorkoineen työntekijille. Lisäksi työntekijöille on kompensoitava keskytysajalta menetetty vuosilomakertymä sekä muut mahdolliset menetykset.

Mikäli työnantaja ei hyväksy yllä esitettyä, pyydän kantaa siihen, millä perusteella työnantaja katsoo työnteon estyneen työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaisesti. Mikäli asiassa ei päästä sovinnolliseen loppuratkaisuun, Jyty harkitsee asian riittauttamista oikeusteitse."


Vastauksena Jytyliiton kannanottoon Mäntyharjun kunnanhallitus toteaa seuraavaa:

Mäntyharjun kunta kiistää selvityspyynnössä esitetyt vaatimukset perusteettomina.
Kunta on toiminut asiassa työsopimuslain määräysten mukaisesti.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti COVID 19 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 13.2.2020 ja Suomen hallitus totesi maanantaina 16.3.2020 Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja linjasi 19 toimenpidettä, jotka tulivat voimaan keskiviikkona 18.3.2020. Päätökset ja suositukset saatettiin voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti.

Suomen hallitus käsitteli viikolla 12 valmiuslain käyttöönottoasetuksen. Valmiuslain (29.12.2011/1552) tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekö turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.
Lailla säädetään viranomaisten toimintavaltuuksista poikkeusolojen aikana. Lisäksi laissa säädetään viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin. Poikkeusoloilla voidaan tarkoittaa mm. vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavaa hyvin laajalle levinnyttä tartuntatautia.

Tartuntatautilaki ja valmiuslakiin perustuvat valtioneuvoston, aluehallintoviraston ja mahdollisesti muidenkin viranomaisten päätökset ovat siis toteuttaneet työstä estymisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä eri työntekijöiden kohdalla eri aikoina.

Suomen hallituksen 16.3.2020 julistamassa toimenpideluettelossa mainitaan mm. seuraavat seikat:
- rajoitetaan julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suositellaan tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla
- suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, umahalit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset.

Mäntyharjun kunta sulki kirjaston, harrastustilat, urheilutilat, nuorisotilat ja kuntouttavan työtoiminnan tilat aluehallinnon päätöksellä ISAVI/2214/2020  17.3.2020.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä säädetään työntekijän oikeudesta palkkaan työnteon estyessä seuraavasti:
1. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hä on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.
2. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon,  poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

Koronapandemia (koronaepidemia)  ja siihen liittyvät valtiovallan toimenpiteet ovat aiheuttaneet työstä estymisen siten, että palkanmaksun kohteena olleet työntekijät eivät voineet enää tehdä perustehtäväänsä.

Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan mukaisesti viranomaistoimen voivat olla syy palkanmaksun keskeytykseen. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen on artikkelissaan httpa://www.edilex.fi/uutiset/63741 arvioinut työsopimuslain 2 luvun 12 §:n soveltamista koronarajoituksiin. Koskinen on katsonut viranomaisten yksiselitteisten määräysten hyvin selvästi aiheuttaneen työstä estymisen. Tämän lisäksi Koskinen huomauttaa artikkelissaan, että vähämerkityksellinen mahdollisuus jatkaa työtä ei tarkoita, että työntekijä ei olisi estynyt tekemästä varsinaista työtään säännöksessä tarkoitetulla tavalla.

Työtehtävien järjestelyt
Mäntyharjun kunnanjohtaja päätti häiriötilanteen johtoryhmässä käydyn keskustelun perusteella määrätä ne työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistivat. Juridisen päätöksen asiasta teki toimialajohtajat.
Osassa työyksiköitä (mm. kirjasto) asiakaspalvelun päättyessä on voitu työtehtävien vähentyessä osoittaa henkilöstölle sellaisia tehtäviä, jotka ovat jääneet aiemmin tekemättä. 
Kunnassa siirrettiin lisäksi henkilöitä niistä yksiköistä, joiden toimita oli estynyt / työtehtävät oleellisesti vähentynyt, yksiköihin, joissa toiminta jatkui / tehtävät olivat lisääntyneet.

Työstä estyminen on toteutunut valmiuslain nojalla valtioneuvoston todetessa päätöksellään 16.3.2020 poikkeusolojen olevan voimassa toistaiseksi ja ottaessaan tämän jälkeen käyttöön valmiuslainsäädännön toimenpidemahdollisuuksia.
Aluehallintoviraston päätöksellä valtioneuvoston päätökset olivat voimassa ensin 12.4.2020 asti ja sen jälkeen jatkettuna 13.5.2020 asti. Määräykset astuivat voimaan välittömästi,  mutta eivät estäneet heti työntekoa kunnan yksiköissä vaan työnteko estyi  kolmessa vaiheessa 16.4.2020, 20.4.2020 ja 24.4.2020 alkaen. Päätökset palkanmaksun keskeytyksestä koskivat 13 henkilöä. Päätökset työnteon keskytyksistä perustuivat TSL 2 luvun 12 §:n 2 momentin kirjaukseen ja maan hallituksen päätöksiin toimintojen sulkemisesta koronaviruksen johdosta.
Palkanmaksun keskeytyksen kohteena olleet henkilöt tai heitä edustaneet pääluottamusmiehet eivät vastustaneet kyseessä olevaa ratkaisua.

Päätös työnestymisestä / palkanmaksun keskeytyksestä koski Mäntyharjun kunnassa osaa perusopetuksen koulunkäyntiohjaajia ja osaa kouluruokalan henkilöstä. Perusopetuksen osalta oli siirrytty etäopetukseen, jolloin osa koulunkäyntiohjaajista ei voinut tehdä perustehtäväänsä. 
Kouluruokalan henkilöstön osalta kekeytys päättyi 19.5.2020.

Päätökset palkanmaksun keskytymisestä / työn estymisestä kumottiin pättymään 14.5.2020 maan hallituksen päätettyä 29.4.2020 palauttaa lähiopetuksen perusopetuksen kouluissa 14.5.2020.  

Valtioneuvoston asettamat rajoitustoimenpiteet ja niiden takana olleet syyt ovat olleet täysin työnantajasta ja työntekijöistä riippumattomia ja aiheuttaneet työnteon estymisen.
Mäntyharjun kunta katsoo, että se on toiminut asiassa työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaisella tavalla.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja, jukka.ollikainen@mantyharju.fi

Kunnanhallitus antaa yllä olevan vastauksen Jytyliiton pyytämään kannanottoon työsopimuslain luvun 2 § 12 työnteon estymisen ja palkanmaksunkeskeytyksen perusteista.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto

 

Oikaisuvaatimus / kunnallisvalitus

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)