Kunnanhallitus, kokous 13.11.2023

Päätösehdotus

Kunnanhallitus päättää Mäntyharjun kunnan edunvalvonnan painopisteiksi vuosille 2022-2025 seuraavasti:

Kuntakohtaiset edunvalvontatavoitteet ja painopisteet

Mäntyharjun sote-palvelujen turvaaminen

Hyvinvointialueiden aloittaessa ja resurssien vähentyessä vuonna 2023 Etelä-Savon palveluverkko tullee tarkasteluun. Erityisen tärkeää on varmistaa, että lähipalvelut toimivat myös Mikkelin eteläpuoleisella alueella.

Hyvinvointialueen ja kunnan yhdyspinnat

Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tulee varmistaa kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen toiminta sujuvien ja matalankynnyksen palveluiden takaamiseksi. Myös ennaltaehkäisevää työtä tulee jatkossakin tehdä systemaattisesti ja siihen tulee varata riittävästi resurssia.

Repovesi -reitistöjen kehittäminen

Mäntyharjun ja Kouvolan alueella sijaitsevan Repoveden kansallispuiston suosio on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Mäntyharju-Repovesi - reitistö on yksi merkittävä yhteys kansallispuistoon. Mäntyharjun kunnan on yhdessä Kouvolan kaupungin ja Metsähallituksen kanssa kehitettävä reitistöjä kestävällä tavalla ja varmistettava Metsähallituksen resurssit kansallispuiston ylläpitoon.

Kuntien välistä yhteistyötä koskevat tavoitteet ja painospisteet

Savon radan yhteydet ja kehittäminen

Mäntyharjun kunta on sitoutunut Itärata-hankeyhtiöön, jonka tavoitteena on kehittää nopeita ratayhteyksiä suunnittelemalla Kouvola-Porvoo -oikorataa. Tämän tärkeän kehitysaskeleen lisäksi Savon radan toimijoiden tulee yhteistyössä edistää jo olemassa olevan radan nopeuttamista ja junavuorojen lisäämistä Itä-Suomen saavutettavuuden parantamiseksi.

VT5:n kehittäminen

Valtatie 5 on koko Itä-Suomen keskeisin maantieväylä, jota tulee kehittää systemaattisesti koko matkalta Lusista lähtien. Erityisesti Mikkelin eteläpuolelta Lusi-Koirakivi ja Hietanen-Pitkäjärvi tulee kunnostaa ympärivuotisesti 100 km/h ajettavaksi, jotta alueen vetovoima ja saavutettavuus paranee.

Monipaikka-asumisen kehittäminen

Mikkelin seudun runsas vapaa-ajanasutus on merkittävä pohja ja mahdollisuus monipaikkaiseen asumiseen. Kuntien tulee yhteistyössä etsiä ratkaisuja monipaikka-asumisen esteiden poistamiseksi mm. kaavoituksen, rakennusvalvonnan, laaja-kaistayhteyksien ja hyvinvointipalvelujen osalta.

Työllisyyden hoito

Kuntouttavan työtoiminnan moniammatillinen ohjaus on tukenut asiakkaiden työkuntoa. Kuntouttavan työtoiminnan siirtyessä kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle tulee varmistaa työllisyyden hoidon lähipalvelujen saatavuus ja riittävien työvoimaresurssien saaminen TE-palveluista. Kuntien tulee vaikuttaa siihen, että työmarkkinatuen kuntaosuus ei jäisi jatkossa kuntien maksettavaksi, kun vaikutusmahdollisuudet ja -välineet sen suuruuteen poistuvat.

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä 2. asteen koulutuksen ja osaavan työvoiman saatavuus

Koulutuspalveluiden alueellinen saavutettavuus on varmistettava. Kuntien välisen yhteistoiminnan lisäksi kunnassa tulee säilyä opetuksen lähipalveluita erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville. Yrityksille osaavan työvoiman saatavuuden kannalta ammatillista ja täydentävää koulutusta tulee alueella olla tarjolla tarvelähtöisesti.

Maakunnalliset / valtakunnalliset edunvalvontatavoitteet

Hyvinvointialueen rahoitus ja lähipalveluverkoston turvaaminen

Esitetty laskentamalli hyvinvointialueen palvelujen rahoittamiseksi kohtelee ikääntynyttä ja korkean sairastavuuden maakuntaa epäoikeudenmukaisesti etenkin kun maakunnassa on kaksi keskussairaalaa. Rahoituksen tulee olla riittävä, jotta kauttaaltaan, mutta harvaan asuttu, alue pystyy toteuttaman kattavan lähipalveluverkon.

Kuntien peruspalvelujen rahoitus

Hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023 kuntien peruspalvelujen rahoitus on edelleen hämärän peitossa. Edunvalvonnan tulee vaikuttaa siihen, että kuntien lakisääteisten velvollisuuksien toteuttaminen ja toimintamahdollisuudet turvataan kaikkialla Suomessa kohtuullisella verotuksella.

Alemman tieverkon rahoitus

Alueen alemmalle tieverkolle osoitettu perusväylänpidon rahoitus ei tällä hetkellä ole riittävä ja koko maan tieverkon korjausvelka kasvaa koko ajan.  Alempi tieverkko ovat iso osa suomalaisen metsäteollisuuden ja elintarviketuotannon kuljetusketjuja. Tämän lisäksi verkko mahdollistaa myös huoltovarmuuden, palo- ja pelastustoiminnan, vapaa-ajan asumisen ja matkailun sekä elinkeinoelämän ja julkisten palveluiden toiminnan koko Suomessa. Lisäksi yksityisteitä ja niiden rahoitusta pitää tarkastella osana koko liikennejärjestelmää ja kuljetusketjuja.

Laajakaistarakentamisen rahoitus

Kuntien verorahoituksella tulee rahoittaa ensisijaisesti kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Laajakaistarakentaminen ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin, mutta riittävät laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä asukkaiden ja yritysten toiminnan kannalta. Alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää, että kuntien maksuosuudesta luovutaan tai se yhtenäistetään 10 prosenttiin.

Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että Mäntyharjun kunnan strategiset painopisteet määräytyvät talven ja kevään aikana toteutettavassa strategiaprosessissa, jonka kunnanvaltuusto käsittelee toukokuussa 2022.

Kunnanjohtaja muutti päätösehdotuksensa seuraavaksi:
Kunnanhallitus käy keskustelua ja täydentää edunvalvonnan kärkikohtia kokouksessaan 31.1.2022.

Päätösehdotus

Neuvottelukunta käy kokouksessa kunnanjohtajan esityksen pohjalta edunvalvonnan kärjet läpi ja käy niistä keskustelua sekä esittää näkemyksensä edunvalvonnan kärjistä.

Päätösehdotus

Kunnanhallitus päättää Mäntyharjun kunnan edunvalvonnan painopisteet vuosille 2022-2025 seuraavasti:

Kuntakohtaiset edunvalvontatavoitteet ja painopisteet

Lähipalvelujen turvaaminen

Sote-palvelut ja palo- ja pelastustoimi:
Hyvinvointialueiden aloittaessa ja kokonaisresurssien vähetessä vuonna 2023 Etelä-Savon palveluverkko tullee tarkasteluun. Mäntyharjussa tulee jatkossakin olla terveyskeskus/hyvinvointiasema sekä palo- ja pelastuspalvelut. Lähipalvelut tulee resursoida niin, että kansalaisten turvallisuus ja kohtuulliset vasteajat voidaan turvata. Lisäksi tulee varmistaa, että erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö toimii sujuvien ja matalankynnyksen palveluiden takaamiseksi. Myös ennaltaehkäisevää työtä tulee jatkossakin tehdä systemaattisesti ja siihen tulee varata riittävästi resurssia.

Poliisi:
On välttämätöntä, että hälytyspalvelut ovat saatavilla kaikille asuinpaikasta riippumatta. Poliisien toimintavalmius ja palvelutaso tulee turvata myös maaseudulla. Erityisesti A-luokan hälytyksissä eli kaikista kiireellisimmissä tehtävissä vasteaika tulee olla riittävän lyhyt ja kuntalaiset voivat luottaa palvelun saantiin kriittisillä hetkillä.

Luontomatkailun kehittäminen

Mäntyharjun matkailu on pienimuotoista ja hajautettua, joka tulee olemaan tulevaisuudessa paikkakuntamme kilpailuetu, kun ihmiset etsivät fyysistä etäisyyttä, turvallisuutta ja puhtautta. Mäntyharju-Repovesi -reitistö on yksi merkittävimmistä valmiista luontomatkailutuotteistamme, jota kehitämme kestävästi yhdessä yhteistyökumppaneidemme, mm. Kouvolan kaupungin ja Metsähallituksen, kanssa. Kansallispuiston kehittämiseen tulee Metsähallitukselle olla riittävä rahoitus retkeilijävolyymin kasvaessa. Matkailullisesti Mäntyharju on osa Järvi-Suomea ja Saimaan maakuntaa.

Kuntien välistä yhteistyötä koskevat tavoitteet ja painospisteet

Monipaikka-asumisen kehittäminen

Mikkelin seudun runsas vapaa-ajanasutus on merkittävä pohja ja mahdollisuus monipaikkaiseen asumiseen. Kuntien tulee yhteistyössä etsiä ratkaisuja monipaikka-asumisen esteiden poistamiseksi mm. kaavoituksen, rakennusvalvonnan, laaja-kaistayhteyksien ja hyvinvointipalvelujen osalta.

Liikenneyhteydet ja saavutettavuus

Mäntyharjun saavutettavuus on turvattava hyvillä liikenneyhteyksillä. Toimivat junayhteydet ja hyvin hoidettu tieverkosto on meille elintärkeää niin elinkeinojen kuin asukkaidenkin näkökulmasta.

Savon radan yhteydet ja kehittäminen:
Mäntyharjun kunta on sitoutunut Itärata-hankeyhtiöön, jonka tavoitteena on kehittää nopeita ratayhteyksiä suunnittelemalla Kouvola-Porvoo -oikorataa. Tämän tärkeän kehitysaskeleen lisäksi Savon radan toimijoiden tulee yhteistyössä edistää jo olemassa olevan radan nopeuttamista ja junavuorojen lisäämistä Itä-Suomen saavutettavuuden parantamiseksi.

VT5:n kehittäminen:
Valtatie 5 on koko Itä-Suomen keskeisin maantieväylä, jota tulee kehittää systemaattisesti koko matkalta Lusista lähtien. Erityisesti Mikkelin eteläpuolelta Lusi-Koirakivi ja Hietanen-Pitkäjärvi tulee kunnostaa ympärivuotisesti 100 km/h ajettavaksi, jotta alueen vetovoima ja saavutettavuus paranee.

Alemman tieverkon rahoitus:
Alueen alemmalle tieverkolle osoitettu perusväylänpidon rahoitus ei tällä hetkellä ole riittävä ja tieverkon korjausvelka kasvaa koko ajan.  Alempi tieverkko ovat iso osa suomalaisen metsäteollisuuden ja elintarviketuotannon kuljetusketjuja. Tieverkko mahdollistaa myös huoltovarmuuden, palo- ja pelastustoiminnan, vapaa-ajan asumisen ja matkailun sekä elinkeinoelämän ja julkisten palveluiden toiminnan. Lisäksi yksityisteitä ja niiden rahoitusta pitää tarkastella osana koko liikennejärjestelmää ja kuljetusketjuja.

Työllisyyden hoito

Työllisyydenhoidon pitää ehdottomasti olla jatkossakin paikallista ja paikallisia asiantuntijoita tulee kuulla edessä olevassa TE 2024 muutoksessa ja osana tulevaa hyvinvointialueen toimintakenttää. Kuntouttavan työtoiminnan moniammatillinen ohjaus on yksi voimakkaimmista keinoista, joilla kunta voi vaikuttaa suoraan (TMT-maksulista), sekä välillisesti (mielenterveys- ja päihdepalvelut) kunnalle koituviin kustannuksiin. Kuntien tulee vaikuttaa myös siihen, että työmarkkinatuen kuntaosuus ei jäisi jatkossa kuntien maksettavaksi. Pitkäjännitteinen paikallinen palvelu on lähes ainoa keino, millä tuetaan pitkään työttömänä olevan henkilön paluuta työelämään. Lisäksi yrityskentän kuuleminen työvoimapoliittisia toimenpiteitä koskien on tärkeää.

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä 2. asteen koulutuksen ja osaavan työvoiman saatavuus

Koulutuspalveluiden alueellinen saavutettavuus on varmistettava. Kuntien välisen yhteistoiminnan lisäksi kunnassa tulee säilyä opetuksen lähipalveluita erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville. Yrityksille osaavan työvoiman saatavuuden kannalta ammatillista ja täydentävää koulutusta tulee alueella olla tarjolla tarvelähtöisesti.

Maakunnalliset / valtakunnalliset edunvalvontatavoitteet

Lakisääteisten palvelujen rahoitus

Hyvinvointialueen rahoitus:
Esitetty laskentamalli hyvinvointialueen palvelujen rahoittamiseksi kohtelee ikääntynyttä ja korkean sairastavuuden maakuntaa epäoikeudenmukaisesti etenkin kun maakunnassa on kaksi keskussairaalaa. Rahoituksen tulee olla riittävä, jotta kauttaaltaan, mutta harvaan asuttu, alue pystyy toteuttaman kattavan lähipalveluverkon.

Kuntien peruspalvelujen rahoitus:
Hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023 kuntien peruspalvelujen rahoitus on edelleen hämärän peitossa. Edunvalvonnan tulee vaikuttaa siihen, että kuntien lakisääteisten velvollisuuksien toteuttaminen ja toimintamahdollisuudet turvataan kaikkialla Suomessa kohtuullisella verotuksella.

Laajakaistarakentamisen rahoitus

Kuntien verorahoituksella tulee rahoittaa ensisijaisesti kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Laajakaistarakentaminen ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin, mutta riittävät laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä asukkaiden ja yritysten toiminnan kannalta. Alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää, että kuntien maksuosuudesta luovutaan tai se yhtenäistetään 10 prosenttiin.

Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että Mäntyharjun kunnan strategiset painopisteet määräytyvät talven ja kevään aikana toteutettavassa strategiaprosessissa, jonka kunnanvaltuusto käsittelee toukokuussa 2022.