Kunnanvaltuusto, kokous 2.10.2023

Kuvaus

Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtämisen kunnille 1.1.2025 alkaen. Uudistuksella tavoitellaan työllisyyden lisäämistä tuomalla palvelut osaksi kunnan elinvoimatehtävää. Tehtävien järjestymiseksi kunnille siirtyy yleiskatteellista valtionosuutta sekä henkilöstöä TE-toimistoista sekä KEHA- ja ELY-keskuksista. Lakiin sisältyy kuntien omarahoittaman työttömyysturvan muuttaminen nykyistä kannustavammaksi.

Lain mukaisesti kunnat voivat järjestää palvelut itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle (Kuntalaki 8 §). Kunnat, joissa työvoima ylittää 20 000 henkilöä, voivat järjestää palvelu itse. Mikäli kunnan työvoima alittaa 20 000 henkilöä, kunnan tulee perustaa yhden tai useamman kunnan sisältävä työvoimapalvelualue. Lain mukaan työllisyysalueen tulee olla maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue sekä siihen tulee lähtökohtaisesti sisällyttää alueen keskuskaupunki. Työvoimapalvelualueen järjestämisvastuu voidaan myöntää poikkeusluvalla alle 20 000 työvoimapohjan omaavalle alueelle.

Etelä-Savossa Mikkelin kaupungim työvoimapohja täyttää ainoana kuntana yksin laissa esitetyn 20 000 minimirajan. Mikkelin kaupunki katsoo kuitenkin, että elinvoiman kehittämisen kannalta on eduksi, että tuleva työllisyysalue on laajempi. Mikkelin kaupunki suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti ns. vastuukunnan rooliin, mikäli muilla kunnilla on halukkuutta liittyä samaan työvoimapalvelualueeseen Mikkelin kaupungin kanssa.

Järjestämislain 12, 13 ja 15 § ja voimaanpanolain 3, 4, ja 8 § edellyttää kaikkia kuntia ilmoittamaan ratkaisunsa työvoimapalveluiden järjestämisvastuusta. Ilmoituksessa tulee olla kuntien sopimus yhteisestä toimielimestä tai vaihtoehtoisesti kuntayhtymän perussopimus. 

Edellä mainitussa ilmoituksessa tulee olla mukana myös järjestämissuunnitelma, joka sisältää kannanoton (ilmoituksen) halusta vastaanottaa TE-hallinnon nyt käytössä olevia toimitiloja. Mikäli työvoimapohja alueella olisi alle 20 000, tulisi ilmoituksen mukana olla myös hakemus, jossa järjestämislain ehdoista haetaan poikkeuslupaa. Tämä ei koske Mikkelin kaupunkia eikä myöskään samaan työvoimapalvelualueeseen hakeutuvia kuntia.

Järjestämissuunnitelmassa tulee olla arvio seuraavista asioista:

• Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen
• Palveluiden tuottaminen ja kohdentaminen
• Toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
• Yhteistyötahot ja -muodot
• Työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
• Varautuminen rakennemuutostilanteisiin

Kyseiset kysymykset tarkentuvat meneillään olevan valmistelun myötä. Jo tässä vaiheessa voidaan tuoda julki periaatteita, jotka tulee ottaa huomioon työvoimapalvelualuetta rakentaessa:

• Elinvoiman vahvistaminen julkisilla työvoimapalveluilla
• Paikallisen ja keskitetyn asiantuntemuksen taitava hyödyntäminen
• Annettujen resurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö
• Viranomaispalvelujen tuottaminen yhteisvastuullisesti ja suhteellisesti samansuuruisilla resursoinneilla
• Työvoimapalvelujen suunnittelu alueellisena kokonaisuutena ilman (mahdollisia) kuntarajoja
• Henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntäminen koko alueella
• Aktiivinen yhteistyö organisaatioiden välillä (ns. ekosysteemiajattelu)
• Vaikuttava yhdyspintayhteistyö hyvinvointialueen kanssa
• Tarkoituksenmukaiset ratkaisut tietojärjestelmien ja digitaalisten palveluiden osalta
• Aktiivinen työperäisen maahanmuuton edistäminen ja siihen liittyvän vetovoiman lisääminen
• Vaikuttava yhdyspintatyö koulutusorganisaatioiden kanssa

Valmisteluun liittyy yhteistoimintavelvoite, joka jokaisen uudistukseen liittyvän organisaation tulee täyttää. Mikkelin kaupungin YT-neuvottelukunta käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan.

Mikäli Mikkelin kaupungin kanssa samaan työvoimapalvelualueeseen aikova kunta haluaa saada lisätietoa jostain erityiskysymyksestä voi kysymykset ohjata suoraan TE2024 E-Savo hankkeelle. Jokainen kysymys ja tiedustelu on osa valmistelua tulevaa uudistusta varten. Annettu aikataulu edellyttää varsinaisen kuntien välisen sopimuksen valmisteluun riittävää valmisteluaikaa tiedossa olevan tahtotilan pohjalta.

Tästä johtuen pyydetään Mikkelin kaupungin kanssa samaan työvoimapalvelualueeseen tahtovia kuntia ilmoittamaan Mikkelin kaupungille kantansa 31.5.2023 mennessä seuraaviin asioihin:

1. Valtuutetaan Mikkelin kaupunki valmistelemaan yhteistä työvoimapalvelualuetta, jonka valmisteluun kunta ilmoittautuu
2. Nimeää kunnasta yhteyshenkilön viranhaltijoiden valmistelutyön projektiryhmään sekä ohjausryhmään kunnanjohdon edustajat
3. Mikkelin kaupungin vastuuvalmistelijana toimii työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö/ kokeilujohtaja Pekka Patama

TE2024 uudistuksen ensimmäisen vaiheen (työvoimapalvelualueiden muotoutuminen) aikataulu on tiukka. Työvoimapalvelualueeseen mukaan tulevien kuntien valtuustopäätökset tulee olla tehtynä viimeistään 18.9.2023, joka mahdollistaa päätösten lainvoimaisuuden ja sopimuksen allekirjoittamisen lain edellyttämässä määräajassa. 

Mikkelin kaupunginhallitus pyytää Etelä-Savon kunnilta kannanottoa osallistumisesta Mikkelin kaupungin kanssa valmistelemaan yhteistä työvoimapalvelualuetta; vastaus pyydetään myös siinä tapauksessa, ettei kunta aio osallistua Mikkelin kaupungin kanssa samaan työvoimapalvelualueeseen. Mikäli kunta osallistuu valmistelutyöhän, pyydetään kuntaa nimeämään kunnasta yhteyshenkilön viranhaltijoiden valmistelutyön projektiryhmään sekä ohjausryhmään kunnanjohdon edustajat. Kannanotto pyydetään toimittamaan Mikkelin kaupungille viimeistään 31.5.2023.

Kuvaus

Julkiset työvoimapalvelut siirretään kuntien vastuulle 1.1.2025 alkaen (laki TyVM 26 hyväksytty 1.3.2023). Uudistuksella tavoitellaan työllisyyden lisäämistä tuomalla palvelut osaksi kunnan elinvoimatehtävää.

Mikkelin kaupunginhallitus käynnisti päätöksellään 17.4.2023 § 142 tiedustelun kaikille Etelä-Savon kunnille halukkuudesta osallistua yhteiseen työllisyysalueeseen Mikkelin kanssa, joka toimisi alueen vastuukuntana. Yhteiseen työllisyysalueeseen ovat ilmoittautuneet Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Työllisyysalueen valmisteluun ilmoitti haluavansa osallistua myös Pieksämäen kaupunki ilman varsinaista sitoutumista esitettyyn määräaikaan mennessä. Savolinna on ilmoittanut haluavansa oman työllisyysalueen ja hakee siihen poikkeuslupaa. Valtioneuvosto päättää työllisyysalueista helmikuun 2024 loppuun mennessä.

TE2024 E-Savo -hankkeessa on valmisteltu järjestämissopimus ja sen liitteeksi tuleva palvelusuunnitelma, jotka on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriöön 31.10.2023 mennessä. Valmistelun yhteydessä on jokaisen osallistuvan kunnan päätöksentekoaikataulu kunnanhallitusten ja kunnanvaltuustojen osalta varmistettu niin, että järjestämissopimus liitteineen saadaan hyväksyttyä ja allekirjoitettua vaaditussa aikataulussa.

Palvelusuunnitelma on alustava suunnitelma työvoimapalveluiden toteuttamisesta työllisyysalueella Mikkeli vastuukuntana. Suunnitelma tarkentuu vuoden 2024 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö julkistaa päätökset eri työllisyysalueista 29.2.2024 mennessä. Savonlinna hakee omaa poikkeusaluetta yhdessä Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan kanssa. Valmistelun yhteydessä on todettu ylialueellisen yhteistyön tarve.

Järjestämissopimusluonnoksessa osapuolina ovat Mikkelin kaupungin lisäksi Mikkelin seudun kunnat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Sopimusluonnos on kirjoitettu siten, että Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit voivat siihen halutessaan liittyä. Sopimus on kuntalain 8 § 2. momentin mukainen sopimus kuntien yhteistoiminnasta. Sopimuksen mukaan Mikkelin kaupunki toimii kuntalain tarkoittamana isäntäkuntana. Kaupunki perustaa organisaatioonsa toimielimen, jossa on 10 varsinaista ja 10 henkilökohtaista varajäsentä. Toimielimen Mikkelin kaupunki nimeää viisi varsinaista ja viisi varajäsentä sekä puheenjohtajan. Muut sopijakunnat sopivat keskenään muista paikoista.

Lautakunta asettaa asiantuntijoista koostuvan operatiivisen ohjausryhmän, jossa on edustus kaikista sopijakunnista. Sen tarkoitus on osallistaa kaikki työllisyysalueen kunnat työvoimapalvelujen suunnitteluun ja toteutukseen, myös pidemmällä aikavälillä. Ohjausryhmän tehtäviin kuuluvat jatkuva työvoimapalvelujen toteutuksen ja tulosten seuranta sekä raportoinnin tulkitseminen työllisyysalueen johtajan esittelemästä materiaalista. Ohjausryhmä valmistelee lautakunnalle talousarvioesityksen, työmarkkinatilanteiden katsauksen ja toimii työllisyysalueen johtajan tukiryhmänä.

Kaikki Etelä-Savon TE-palveluista ja Etelä-Savon ELY-keskuksesta siirtyvä henkilöstö sekä kunnista viranomaistehtävien suorittamista varten siirtyvä henkilöstö siirtyy isäntäkunnan palvelukseen. Sopijakuntien tulee järjestää siirtyvän henkilöstön yt-prosessi ennen sopimuksen voimaantuloa. Mikkelin kaupungin organisaatioon perustetaan työvoimapalvelujohtajan virka. Työllisyysalueelle laaditaan työllisyysohjelma, joka ohjaa toimintaa, palveluprosesseja ja yhteyttä muuhun elinkeinojen kehittämiseen. Työllisyysohjelma nojaa kuntien strategioihin ja ottaa huomioon kuntien tahtotilan työllisyyden hoidossa. Työllisyysohjelman laatii lautakunta yhdessä kuntien ja asiantuntijoiden kanssa työllisyysalueelle valittavan ohjausryhmän kautta. Työllisyysalue vastaa nimenomaan lakisääteisten työllisyyspalveluiden järjestämisestä. Suuri osa kuntien vapaaehtoisesti järjestämistä työelämäpalveluista jää siis edelleen kuntien järjestettäväksi. Sopimuksen hyväksymisen jälkeen valmistelutyö jatkuu palvelusuunnitelman laatimisella. Kuntien tulee osoittaa tilat työvoimapalvelualueen toiminnalle. Tiloista laaditaan vuokrasopimukset yhtenäisillä ehdoilla. Työllisyysalue ei tule ottamaan käyttöönsä vanhoja TE-toimiston tiloja.

Työllisyysalueen toimintamenojen rahoituksesta sopijakunnat vastaavat maksuosuudella, joka jaetaan 47 % työikäisten määrästä, 47 % työttömien määrästä ja 6 % vieraskielisten määrästä laskettavilla perusteilla. Laskentatapa vastaa suunnilleen kunnille osoitettavan yleiskatteellisen valtionosuuden laskentaperusteita, jolla valtion on tarkoitus korvata tehtävästä aiheutuvat kustannukset.

Laskelmat ovat vielä alustavia, mutta näyttää siltä, että Etelä-Savossa valtionosuudet eivät tule kattamaan kustannuksia täysimääräisesti.
Sopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet työttömyysturvan kustannuksiin jäävät edelleen kuntien kuntakohtaisesti maksettaviksi. Mäntyharjun summa on ollut noin 220.000 euroa vuosittain, mutta se noussee laskentaperuisteiden muuttuessa vuoden 2025 alusta.

Työllisyysalueen toiminnalla voidaan arvioida olevan merkittäviä yritysvaikutuksia. Onnistuessaan uudistuksella voidaan turvata työnantaja-asiakkaiden paikalliset palvelut ja yhteys kunnan elinkeinojen kehittämiseen entistä joustavammin.  Uudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että kunta toimii aktiivisesti yhteisessä toimielimessä sekä operatiivisessa ohjausryhmässä.

Kunnassa on käyty siirtyvän henkilön kanssa yt-lain mukainen neuvottelu siirtoon liittyvistä asioista.