Valmistelija
Juho Järvenpää, kunnanjohtaja, juho.jarvenpaa@mantyharju.fi
Kuvaus
Valtiovarainministeriö on 2.1.2024 lähettänyt Mäntyharjun, Hartolan, Hirvensalmen, Joutsan ja Pertunmaan kuntiin sekä Heinolan kaupunkiin lausuntopyynnön kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta koskien Pertunmaan kuntaa. Kuntarakennelain 15 §:n mukaan valtiovarainministeriön on kuultava asianomaisia kuntia ennen erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä alueelle.
Lausunto tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 30.1.2023 mennessä.
Valtiovarainministeriö pyytää valtuuston päätökseen perustuvaa lausuntoa osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen. Lisäksi valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta kunnilta lausuntoa kuntajakoselvittäjästä. Valtiovarainministeriö esittää, että kuntajakoselvittäjäksi nimitetään HT Eero Laesterä.
Erityinen kuntajakoselvitys
Kuntajakoselvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16 a §:ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tehtävänä on toteuttaa erityinen kuntajakoselvitys kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi siten, että mahdollinen Pertunmaan kunnan yhdistyminen voisi tulla voimaan 1.1.2025. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevassa erityisessä kuntajakoselvityksessä kuntajakoselvittäjän on tehtävä mukana olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntien yhdistymisestä sekä kuntien yhdistymissopimuksesta. Kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä voi koskea
- erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymistä olemassa olevaan kuntaan;
- erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan alueen jakamista kahden tai useamman kunnan kesken; taikka
- useamman kuin kahden kunnan yhdistymistä. Lisäksi selvittäjän ehdotus voi koskea kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaan. Jos kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot hyväksyvät selvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Muutoin selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle.
Aikataulu
Selvitystyö alkaa 1.2.2024 ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään 28.3.2024 mennessä. Esitys kuntien yhdistymisestä tulee olla toimitettuna valtiovarainministeriöön 15.5.2024 mennessä.
Tausta
Kuntalain (410/2015) 118 §:n mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen lain 118 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy.
Pertunmaan kunnan vuoden 2021 konsernitilinpäätöksen asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä oli 1746 euroa ja vuoden 2022 vastaava alijäämä oli 2 006 euroa. Näin ollen arviointimenettelyn kriteeri täyttyi. Pertunmaan kunta on ollut aikaisemmin arviointimenettelyssä perustuen vuosien 2019 - 2020 tilinpäätöksiin ja vastaavasti konsernitaseen kertyneeseen alijäämään. Koska arviointimenettelyn edellytykset täyttyivät edelleen ja konsernitaseen alijäämät olivat jatkaneet kasvuaan, valtiovarainministeriö asetti 10.10.2023 kuntalaissa tarkoitetun arviointiryhmän. Arviointiryhmän toimikausi oli 10.10.2023 - 17.11.2023 ja sen tehtävänä oli tehdä kuntalaissa tarkoitettu selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut.
Arviointiryhmä antoi 17.11.2023 ehdotuksensa arviointimenettelyn pohjalta. Ottaen huomioon Pertunmaan kunnan talouden eri laajuisten tasapainottamistoimen-piteiden mukaiset kehitysarviot ja niihin liittyvät epävarmuudet sekä muut kunnan toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät, arviointiryhmä katsoi, että Pertunmaan kunnan taloudelliset edellytykset asukkaiden palveluiden turvaamiseen ovat vaarantumassa. Edellä todetun perusteella arviointiryhmän ehdotus Pertunmaan kunnan palveluiden edellytysten turvaamiseksi oli kuntarakennelaissa tarkoitettu erityinen selvitys kuntajaon muuttamiseksi.
Mäntyharjun kunnan strategia ja taloussuunnitelma
Mäntyharjun kuntastrategia vuosille 2022-2025 perustuu siihen, että Mäntyharjun kunta on itsenäinen kunta myös tulevaisuudessa. Mäntyharjun kunnalla on valmistelussa talouden tasapainottamisen ohjelma, koska talousarvio vuodelle 2024 on alijäämäinen -808 000 euroa, ja vuodelle 2025 arvioidusti -1 249 830 euroa ja vuodelle 2026 olisi -1 471 610 euroa. Mäntyharjun kunnan on nykyisessä tilanteessa haasteellista ottaa vastattavakseen uusia velvoitteita ilman riittävää kustannuksia vastaavaa rahoitusta. Pertunmaan kunnan osalta ei ole tiedossa sitä, miten rahoituskysymys ratkaistaisiin.
Valtiovarainministeriön asettama aikataulu lausuntopyynnölle ja varsinaiselle kuntajakoselvitykselle on asian laajuus ja vaikuttavuus huomioiden kohtuuttoman tiukka. Tästä syystä kunnalla ei ole ollut mahdollista laatia perusteellista ennakkoarviointia selvitysprosessin vaikutuksista, eikä kunnalle ole toimitettu valtiovarainministeriön osalta tarkempia tietoja Pertunmaan kunnan taloudellisesta asemasta, kustannusrakenteesta ja varallisuudesta. Etelä-Savon hyvinvointialueelta saadun viranhaltijanäkemyksen mukaan Mäntyharjun kunnan olisi tarkoituksenmukaista olla kuntajakoselvityksessä mukana siitä syystä, että Pertunmaan kuntalaisten käyttämät sote- ja pelastuspalvelut tukeutuvat Mäntyharjun toimintoihin ja sote-keskukseen, ja mahdollinen hyvinvointialuemuutos pienentäisi volyymejä Mäntyharjussa.
Kuntarakennelain 2 §:n mukaan Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Huomioitavaa on, että Mäntyharjun kunnalla ei ole tässä vaiheessa käytettävissä riittävästi tietoja siitä, toteutuisiko kuntarakennelain 2 §:ssä tarkoitettu kokonaisuus, mikäli kuntajakoa muutettaisiin esimerkiksi siten, että Pertunmaan kunta liitettäisiin Mäntyharjun kuntaan.
Kuntalaki 39 § 2 mom. Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta.
Päätösehdotus
Esittelijä
Juho Järvenpää, kunnanjohtaja, juho.jarvenpaa@mantyharju.fi
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Mäntyharjun kunta lausuu asiassa seuraavasti:
1) Kunnanvaltuusto toteaa, että Mäntyharjun kunta osallistuu kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen koskien Pertunmaan kuntaa. Kunnanvaltuusto korostaa, että osallistuminen kuntajakoselvitykseen ei ole Mäntyharjun kunnan sitoumus kuntaliitokselle tai kuntaliitoksille. Mäntyharjun kunta katsoo, että on niin Mäntyharjun kuin Pertunmaan kuntalaisten etu, että kuntajakoselvityksen perusteella tehtävät johtopäätökset muodostavat kuntarakennelaissa tarkoitetun elinvoimaisen, alueellisesti eheän ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivan kuntarakenteen, jolla on riittävän vahva rahoituspohja ja joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.
2) Kunnanvaltuusto hyväksyy osaltaan, että kuntajakoselvittäjäksi valitaan HT Eero Laesterä.
Päätös
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Mäntyharjun kunta lausuu asiassa seuraavasti:
1) Kunnanvaltuusto toteaa, että Mäntyharjun kunta osallistuu kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen koskien Pertunmaan kuntaa. Kunnanvaltuusto korostaa, että osallistuminen kuntajakoselvitykseen ei ole Mäntyharjun kunnan sitoumus kuntaliitokselle tai kuntaliitoksille. Mäntyharjun kunta katsoo, että on niin Mäntyharjun kuin Pertunmaan kuntalaisten etu, että kuntajakoselvityksen perusteella tehtävät johtopäätökset muodostavat kuntarakennelaissa tarkoitetun elinvoimaisen, alueellisesti eheän ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivan kuntarakenteen, jolla on riittävän vahva rahoituspohja ja joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.
2) Kunnanvaltuusto hyväksyy osaltaan, että kuntajakoselvittäjäksi valitaan HT Eero Laesterä.
Kokouskäsittely
Keskusteltaessa esitti Heta Jukola, että "Mäntyharjun kunta ei lähde mukaan kuntajakoselvitykseen, koska se tarkoittaa käytännössä jo tässä vaiheessa kuntaliitoksen hyväksymistä ilman tietoa taloudellisista seuraamuksista.
On myös kuntaitsehallinnon vastaista, että kunnalle on tärkeässä asiassa annettu mahdollisuus varustautua näin isoon asiaan vain pari viikkoa.
Mäntyharjun kunnalla on ensisijainen vastuu omien kuntalaisten hyvinvoinnista, oman yrityselämän vahvistamisesta ja kunnan tulevaisuuden elinvoimaisuudesta.
Mäntyharju toteutti yksimielisesti vastikään laajan strategiasuunnitelman:
Olemme itsenäinen kunta ja keskeistä tulee olemaan kunnan elinvoiman vahvistaminen.
Mäntyharjun kunnan talouden suunta paljastui vastikään Inspira Oy:n tekemässä laajassa talousselvityksessä. Sen johtopäätöksenä Mäntyharjun kunnan talous on vaarassa syöksyä kriisikunnan rajoille, ellei pian tehdä isoja taloudellisia tasapainotustoimia ja rakenteellisia muutoksia. Tähän ei oikein sovi, että päälle lisätään vastuut naapurikunnan palveluista ja huonosta taloudesta. Pertunmaan velat, alijäämät, valtionosuuden alenemat ja veronkorotuspaineet ovat merkittävät.
Talousselvityksen seurauksena Mäntyharjun vuoden 2024 talousarvio on jo alijäämäinen tänä vuonna 800.000 euroa. Ensi vuonna 2025 1,25 miljoonaa sekä vuonna 2026 1, 5 miljoonaa euroa. Paineet myös kuntalaisten veronkorotuksiin ovat edessä ilman kuntaliitostakin.
Valmisteilla oleva uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voi muodostua suureksi ongelmaksi kunnan elinvoimatyölle.
Kuntaliitoksen myötä Mäntyharju joutuisi saneeraamaan omaa toimintaansa ja palveluitaan ennakoitua ronskimmalla tavalla.
Kuntaliitoksen puitteissa uutenakaan kuntana sen elinvoimaisuuden vahvistaminen ja talouden pohja tuskin vahvistuvat, vaan edessä voi olla riski kriisikuntien listoille joutumisesta.
Pelkkä asukasmäärän muutoskaan ei toisi pelastusta Mäntyharjun taloudelle ja elinvoimatyön vauhdittamiselle. Useiden taajamien väliset sisäiset paineet voisivat lisäksi hyydyttää elinvoimatyön kehitystä.
Naapurikunnissa Mikkelissä ja Kouvolassa on esimerkit, mihin kuntaliitokset voivat johtaa, kehitysvauhti taantuu, palvelut vähenevät, taloudenpito entisestään hankaloituu ja kriisikunnaksi ajautuminen on riski.
Mäntyharjussa 22.1.2024"
Tapio Hämäläinen ja Piia Mäkilä kannattivat Heta Jukolan esitystä.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, joten on suoritettava äänestys.
Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen:
ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan esitystä äänestävät JAA ja Heta Jukolan esitystä kannattavat äänestävät EI.
Äänestysehdotus hyväksyttiin.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 ääntä, joista 5 JAA-ääntä, 3 EI-ääntä ja 1 TYHJÄ-ääni, joten puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan esityksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.
JAA: Antti Hyyryläinen, Sari Lantta, Toni Maczulskij, Maarit Orava ja Jaana Partio.
EI: Tapio Hämäläinen, Heta Jukola ja Piia Mäkilä.
TYHJÄ: Seppo Hujanen.