Kunnanvaltuusto, kokous 8.6.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 23 Yhtenäiskoulun korjaussuunnittelu

MjuDno-2020-250

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Lasse Kurvinen, tekninen johtaja, lasse.kurvinen@mantyharju.fi

Kuvaus

Rakennuslautakunta, 12.03.2019 § 23

Rakennuslautakunta päätti määrätä Terveyskeskus- (10959847C) ja Peruskoulurakennusten (102949780M) omistajan Mäntyharjun kunnan esittämään kumpaakin koko rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.

Rakennuslautakunta, 08.10.2019 § 49

Tekninen johtaja Lasse Kurvinen on jättänyt 30.9.2019 pyynnön kuntotutkimusten siirtämisestä vuodelle 2020; "Tekninen toimiala esittää terveyskeskuksen sisäilma- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen suorittamista vuoden 2020 talousarviovarauksesta, jonka yhteydessä kiinnitetään huomiota myös edellisien kuntotutkimusten tuloksiin sekä 2019 korjaustöiden yhteydessä saatuihin tuloksiin. Lisäksi tekninen toimiala esittää yhtenäiskoulun sisäilma- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen suorittamista vuoden 2020 talousarviovarauksesta, huomioiden kuitenkin syksyllä tehtävien henkilökunnalle tehtävän sisäilmastokyselyn tulokset ja rakennusautomaation uusimisen yhteydessä tehdyt ilmanvaihdon mittaukset sekä säätömuutokset. Tutkimussuunnitelmat pyritään laatimaan lokakuun 2019 aikana."

Rakennuslautakunta velvoittaa tutkimukset tehtäväksi Ympäristöministeriön sisäilma- ja kosteusteknisen kuntotutkimusoppaan mukaisesti ja päättää antaa Mäntyharjun kunnalle jatkoajan, teknisen johtajan perustellun hakemuksen perusteella. Koska toteuttaminen vaatii kohteissa tehtävien mittausten ja materiaalinäytteiden sekä rakenteiden fysikaalisten tarkasteluiden lisäksi laboratoriotutkimuksia sekä useita seurantakokouksia, annetaan uudeksi määräpäiväksi PE 31.7.2020. Tällöin kuntotutkimusten raportit ovat rakennuslautakunnalla käytössä elokuun kokouksessa ja kunnalla vuoden 2021 talousarvion laadinnassa.

Mäntyharjun kunta Tekninen johtaja/ rakennusterveysasiantuntija Lasse Kurvinen on arvioinut tehtyjen ilmanvaihtoteknisten toimenpiteiden ja siivoustoimien jälkeen suorittaa kahdessa vaiheessa yhtenäiskoulun sisäilma- ja kosteustekniset kuntotutkimukset. Kuntotutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on selvitetty vuonna 1995 rakennetun liikuntasalirakennuksen kunto, joka on liitetty uudisrakenteiseen yhtenäiskouluun. Toisessa vaiheessa suoritetaan Yhtenäiskoulun uudisrakennusosan ja Taitotalon tutkimukset. Molempiin vaiheisiin on laadittu hieman toisistaan poikkeavat tutkimussuunnitelmat.

Yhtenäiskoulun 1995 rakennetun ja 2010 osittain saneeratun liikuntasalin kuntotutkimukset on suoritettu 27.2.2020 sekä 25.3.2020 mukaisien tarjouksien sekä tutkimusajankohdat ovat 18.3. ja 8.4.2020. Tutkimusten perusteella Ramboll Finland Oy on laatinut tutkimusraportin, joka on valmistunut 10.5.2020. Ennen tutkimusraportin valmistumista Mäntyharjun kunnan Tekninen johtaja on käynnistänyt välittömien korjausten suunnittelun alustavien tutkimustulosten perusteella. Korjaussuunnitelma luonnokset ovat valmistuneet 14.5.2020 ja lopulliset korjaussuunnitelmat saadaan viikon 21 aikana. Korjauksista on laadittu kustannusarvio korjaussuunnittelijan toimesta, johon on lisätty valvonta- ja suunnittelukustannukset. Korjaussuunnittelun lähtökohta on: "Liikuntasalin korjauksella tavoitellaan yli 25 vuoden käyttöikää, jolloin materiaaleilla, tuotteilla ja työmenetelmillä tulee saavuttaa vähintään tavoiteltu käyttöikä. Korjauksen tavoitteena on, että vaurioituneet rakenteet korjataan kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi ja vauriot poistetaan. Jos vaurion poistaminen rakenteesta ei ole mahdollista, epäpuhtauksien pääsy maaperästä, rakennusosien paikallisista vaurioista tai epäpuhtauslähteistä estetään parantamalla rakenteiden ja liitosten ilmatiiviyttä tiivistyskorjauksilla."

Korjaussuunnitelmien perusteella on alla olevan tutkimusraportin tiivistelmän asiakohdat. 

Tutkimukset oli rajattu koskemaan liikuntasalin rakenteita. Rakenneavauksia tehtiin ulkoseiniin sekä sisä- että ulkopuolelta. Yläpohjan rakenneavaukset ja mittaukset tehtiin sisäpuolelta. Yläpohjan rakenteita tarkasteltiin aistinvaraisesti myös yläpohjatilasta. Vesikaton kuntoa tarkasteltiin yläpohjatilasta ja ulkopuolelta.

"Tutkimusraportin tiivistelmä:
Alapohjarakenteet
Kosteusmittauksissa alapohjarakenteesta ei havaittu poikkeavia kosteuspitoisuuksia. Viiltomittaukset tehtiin kattavasti ja tämän perusteella ei ollut tarpeellista suorittaa porareikämittauksia. Alapohjaliittymän ja seinärakenteen liittymä ei ole tiivis. Tämän liittymän kautta sisätiloihin pääsee virtaamaan ilmaa seinärakenteesta ja rakennuksen alapuolisesta maaperästä. AP laatan ja sokkelipalkin välissä on irrotuskaistana aaltopahvisuikale. Seinärakenteen ja erotuskaistan materiaalinäytteissä havaittiin selvät viitteen mikrobivaurioista. Mikrobivaurioituneet materiaalit ja rakenneosat on poistettava. Maaperäilmayhteys seinärakenteeseen ja sisäilmaan suljettava tiivistyskorjausmenetelmällä. Tämä koskee myös vanhojen ulkoseinien osuutta nykyisistä väliseinistä. Vanhojen ulkoseinärakenteiden takana olevat onkalot on puhdistettava, tarpeettomat lämmöneristeet ja muut materiaalit poistettava. Näillä osilla on myös tehtävä AP laatan ja sokkelirakenteen välisen liittymän tiivistyskorjaukset. Aulan puoleisen päädyn onkalon maaperäilmayhteys on myös suljettava. Alapohjassa oleva rikkoutunut IV kanava korjattava.

Valesokkelirakenne
Liikuntasalin perustukset/ulkoseinän alaosat ovat ns. valesokkelirakenteita. Valesokkelirakenne on yleisesti tunnettu ns. riskirakenne. Valesokkelirakenteessa betonin sisäpintaan tiivistyy kosteutta, joka talvikautena muuttuu ns. kuuraksi. Tässä tapauksessa kosteus on peräisin ulkoverhouksen läpi päässeestä kosteudesta ja vedestä, valesokkelia vasten roiskuneesta vedestä (sadevesijärjestelmä) sekä seinärakenteen alaosan sisäpuolen liittymän epätiiveydestä. Sulaessaan jää/kuura kastelee lämmöneristettä, joka on asennettu valesokkelin betonia vasten. Tämän seurauksena eristekerroksen ulkopintaan ja valesokkelin sisäpintaan muodostuu mikrobikasvustoa.
Valesokkelirakennetta on muutettava niin, että lämmöneristyksen ja valesokkelin väliin jää tuuletusrako ja seinän alaosan rakenteet/lämmöneristeet on toteutettu sellaisilla tuotteilla, jotka eivät ole herkästi mikrobivaurioituvia.

Ulkoseinärakenne
Ulkoseinärakenteen osalla ongelmana/vaurioin aiheuttajana kaksi erillistä syytä. Seinän alaosassa on ns. valesokkelirakenne, joka on yleisesti tunnettu riskirakenne. Valesokkelirakenteen vaurioitumiseen on vaikuttanut myös sokkelirakenteen kastuminen sadevesijärjestelmän roiskeiden vuoksi ja ulkoverhouksen kautta seinäpinnalle valunut vesi.
Toinen ongelman/vaurion aiheuttaja on virheellisesti/puutteellisesti toteutettu ulkoverhous. Ulkoverhouslevyt on asennettu ns. puskusaumaan. Puskusaumat estävät levyjen lämpö- ja kosteus laajenemisen, jolloin levyt käyristyvät ulospäin.
Osa levyjen keskiosan kiinnityskoolauksien asennuksesta on toteutettu niin, että ne eivät ole kiinni runkorakenteessa(vaakarunko) jolloin levyt ovat päässeet käyristymään ulospäin. Ikkunoiden välissä ja ylä- ja alapuolella levyrakenne ei peitä koko seinäpintaa/asetu tiiviisti julkisivun arkkitehtuurisia teräsrakenteita vasten. Näiden ulkoverhouksen puutteiden vuoksi vettä pääsee valumaan seinälevytyksen taakse ja seinärakenteen lämmöneristeisiin.
Ikkunoiden ja sokkelin vesipellityksen liittymät eivät ole tiiviitä ja näiden liittymien kautta pääsee valumaan vettä seinälevytyksen taakse. Hallissa ei ole räystäitä, jolloin viistosade pääsee kastelemaan ulkoverhouksen koko korkeudelta. Ulkoseinärakenteen levyverhous on uusittava kokonaisuudessaan levyjen käyristymisen takia. Tuulensuojalevytys on uusittava kokonaisuudessaan koska ne ovat kastuneet. Lämmöneristeet puretaan pois koko hallin osalta, jolloin voidaan tarkistaa ulkoseinän höyrynsulun tiiveys ja puurungon kosteusvaurioituneet osat puhdistaa /tarvittaessa uusia.

Yläpohjarakenne ja vesikatto
Vesikaton kaltevuus on alle 1:10 jolloin peltikate olisi tarvinnut alusrakenteeksi umpilaudoituksen ja aluskatteena tiivissauma bitumikermin. Rakennetta ei ole toteutettu näin. Vesikaton katteen (konesauma pelti) kautta on ollut vesivuotoja aluskatteen(perinteinen) päälle. Vuodot ovat osittain aiheutuneet vesikaton pienestä kallistuksesta, jolloin saumojen kautta
pääsee talvella ns. paineista vettä. Katteessa on myös vauriojälkiä, ilmeisesti lumenpudottamisesta aiheutuneita.
Hallin yläpohjan liittymät uuteen koulurakennukseen eivät ole tiiviitä ja näiden liittymien kautta pääsee yläpohjatilaan virtaamaan lämmintä ja kosteaa sisäilmaa. Tämä ilmankosteus tiivistyy peltikatteen alapintaan ja muodostaa kuuraa/jäätä. Kuura/jää sulaa ajoittain ja tippuu aluskatteen päälle. Katon kaltevuuden ollessa pieni ja aluskatteen virheellisestä asennuksesta sekä reikäisyyden takia vesi ei virtaa räystäälle vaan kerääntyy aluskatteen päälle ja vuotaa ajoittain
lämmöneristeiden päälle. Vesikaton ja yläpohjarakenteen osalla on niin laajoja ja merkittäviä virheitä, puutteita ja väärin
toteutettuja rakenteita että osittainen korjaaminen luotettavasti ei ole mahdollista. Yläpohjan rakenneavauksessa RA-YP1 havaittiin kahdessa naulalevyristikon alapaarteessa selvää tummumaa ja puurakenteen kosteusmittauksessa (piikkimittari, paino-% mittaus) piikit upposivat puuhun hyvin helposti. Rakenneavauksen kohdalla myös yläpohjan lämmöneristeissä havaittiin vuotoveden aiheuttamia jälkiä. Hallin yläpohjan kantavat rakenteet tulee tarkistaa kattavasti purkutöiden yhteydessä. Tarvittaessa rakenteen kantokyvyn tarkastelu tulee suorittaa riittävän pätevyyden omaavan
suunnittelijan toimesta. Kantavien rakenteiden korjaustoimenpiteiden toteutustapa ja laajuus selviää vasta kun purkutyöt
on tehty kattavasti ja rakenteiden tarkastelu suoritettu.Tämän perusteella suosittelemme koko vesikaton ja yläpohjan purkamista niin, että vanhaa rakennetta jää vain yläpohjan kattoristikot ja uuden IV konehuoneen yläpohjarakenteet.
Yläpohjan lämmöneristeen uusitaan ja eristekerroksen paksuutta lisätään kaikkiaan 500 mm paksuuteen. Tässä yhteydessä tarkistetaan/korjataan yläpohjan höyrynsulku. Vesikatteen uusimisen yhteydessä räystäitä pidennetään, min. 600 mm seinäpinnasta. Vesikatteena konesaumapeltikate, aluskate(bitumikermi) loivien harjakattojen ohjeen mukaisesti."

Liikuntasalin korjaustoimenpiteiden kiireellisyydestä johtuen korjaustoimenpiteet tulee saada käynnistettyä siten, että lukuvuoden alkuvaiheessa liikuntasalin korjaustyöt ovat valmiit, viimeistään elokuun aikana sisäpuolisten korjaustoimenpiteiden osalta. Ulkopuolelta suoritettavat korjaustoimenpiteet toteutetaan mahdollisesti vielä tämän jälkeen riippuen urakan yleisaikataulutuksesta.

Yhtenäiskoulun uudisrakennusosan tutkimukset suoritetaan kesän aikana ja tutkimustulokset yhdistetään yhdeksi koontiraportiksi, joka toimitetaan määräajassa rakennuslautakunnan käsiteltäväksi.  Tutkimusjärjestys perustuu rakennusterveysasiantuntijoiden ja teknisen johtajan selvityksiin kohteen tutkimustarpeista sekä tutkimusjärjestyksestä. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Lasse Kurvinen, tekninen johtaja, lasse.kurvinen@mantyharju.fi

Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle

  1. yhtenäiskoulun liikuntasalin kuntotutkimusten perusteella laadittujen korjaussuunnitelmien ja kustannusarvion hyväksymistä,
  2. ja edelleen kunnanvaltuustolle 325 000 €:n määrärahan muutosta (lisäys) yhtenäiskoulun tilojen korjauksen suorittamiseen suunnitelmien mukaisesti,
  3. että lisämääräraha kohdistuu yhtenäiskoululle perustettavalle investointikohteelle (lisäys).

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja, jukka.ollikainen@mantyharju.fi

Kunnanhallitus

  1. hyväksyy yhtenäiskoulun liikuntasalin korjaussuunnitelman ja kustannusarvion kuntotutkimuksen perusteella;
  2. esittää kunnanvaltuustolle 325 000 €:n määrärahan muutosta (lisäys) investointimenoihin yhtenäiskoulun tilojen korjausen suorittamiseen suunnitelmien mukaisesti.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kunnanvaltuusto tekee vuoden 2020 talousarvioon 325 000 €:n määrärahan muutoksen (lisäys) investointimenoihin yhtenäiskoulun tilojen korjauksen suorittamiseen suunnitelmien mukaisesti.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon,jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranoaminen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, 70100 Kuopio
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: 8.00-16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä,
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuimaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mäntyharjun kunnan kirjaamosta.

Postiosoite: PL 76, 52701 Mäntyharju
Käyntiosoite: Asematie 3, 52700 Mäntyharju
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mantyharju.fi
Faksinumero: (015) 770 1212
Puhelinnumero: 044 7707 346
Kunnan kirjaamon aukioloaika: maanantaista perjantaihin 9-12 ja 13-15