Kunnanvaltuusto, kokous 13.5.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien yhdistymissopimus

MjuDno-2024-185

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Juho Järvenpää, kunnanjohtaja, juho.jarvenpaa@mantyharju.fi

Kuvaus

Valtiovarainministeriö lähetti 2.1.2024 Mäntyharjun, Hartolan, Hirvensalmen, Joutsan ja Pertunmaan kuntiin sekä Heinolan kaupunkiin lausuntopyynnön kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta koskien Pertunmaan kuntaa.  

Kunnanvaltuusto päätti kokouksessa 29.1.2024 § 5 äänestyksen jälkeen todeta lausuntonaan, että Mäntyharjun kunta osallistuu kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen koskien Pertunmaan kuntaa. Kunnanvaltuusto korostaa, että osallistuminen kuntajakoselvitykseen ei ole Mäntyharjun kunnan sitoumus kuntaliitokselle tai kuntaliitoksille. Mäntyharjun kunta katsoo, että on niin Mäntyharjun kuin Pertunmaan kuntalaisten etu, että kuntajakoselvityksen perusteella tehtävät johtopäätökset muodostavat kuntarakennelaissa tarkoitetun elinvoimaisen, alueellisesti eheän ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivan kuntarakenteen, jolla on riittävän vahva rahoituspohja ja joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Äänestyksessä lausunnon puolesta annettiin ääniä 17, vastaan 9 ja 1 tyhjä.

Valtiovarainministeriö teki 1.2.2024 päätöksen, jolla se määräsi kuntarakennelain 15 §:n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Pertunmaan ja Mäntyharjun kuntien välillä. Samalla ministeriö asetti erityiseksi kuntajakoselvittäjäksi HT Eero Laesterän.

Kuntaliitosselvitykselle nimettiin Pertunmaan ja Mäntyharjun kunnanhallituksien nimeämä ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Pertunmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Liukkonen ja varapuheenjohtajana Mäntyharjun kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Lantta. Ohjausryhmään kuuluivat Pertunmaan kunnasta Miia Hämäläinen, Ahti Lehtinen, Jouni Pekkonen, Annukka Räisänen ja Outi Virtanen sekä Mäntyharjun kunnasta Seppo Hujanen, Timo Kuoksa, Markku J. Lamponen, Toni Maczulskij ja Christian Malm. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ohjausryhmä valmisteli ja saavutti yhteisen neuvottelutuloksen yhdistymissopimusluonnoksesta. Ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat ovat molempien kuntien verkkosivulla.

Yhdistymissopimusluonnoksen mukaan

·         Kuntien yhdistyminen astuisi voimaan 1.1.2025.
·         Yhdistymissopimus on voimassa kaksi vuotta.
·         Pertunmaan kunta lakkaa ja yhdistyy Mäntyharjun kuntaan
·         Lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 35 §:n mukaisesti yhdistyneelle kunnalle.
·         Uuden kunnan kunnanjohtajana toimii Juho Järvenpää.
​​​​​​·         Pertunmaan kunnan työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksen periaatteilla Mäntyharjun kunnan palvelukseen virka- tai työsopimussuhteeseen.  
·         Uusi Mäntyharjun kunta sopeuttaa talouttaan niin, että yhdistynyttä kuntaa uhkaava negatiivinen vuosikate estetään käynnistämällä ja päättämällä välittömät sopeutustoimet kummankin yhteen liittyvän kunnan alueella.

Erityinen kuntajakoselvittäjä Laesterä toteaa ”Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi” -asiakirjassa (s. 47), että palvelurakennesuunnitelman laskelmiin perustuen yhdistyneellä kunnalla on jossain määrin yksittäisiä kuntia paremmat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Jos kaikki positiiviset näkymät toteutuvat, yhdistyneellä Mäntyharjun kunnalla on alueellaan vahvempi talous ja jossain määrin nykyistä enemmän varaa kehittää elinvoimaansa kuin nyt.

Laesterä mainitsee selvityksessä (s. 5) Pertunmaata ja Mäntyharjua koskevia yhdistäviä tekijöitä:

1.      yhteinen työssäkäyntialue,
2.      Kuortin alue yhdistävänä tekijänä,
3.      yhteisiä kumppaneita,
4.      yhteiset seudulliset suhteet ja perinteet,
5.      Etelä-Savon maakunnan ja Mikkelin seudun pysyminen yhdessä,
6.      Mäntyharjun sote- ja pela-palveluiden turvaaminen,
7.      alueellisten toimijoiden mm. seurakunnan viesti Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitoksen puolesta.

Erityinen kuntajakoselvittäjä on tehnyt esityksen 30.4.2024 valtioneuvostolle 5 500 000 euron yhdistymisavustuksesta, joka myönnettäisiin Mäntyharjun kunnalle liitoksen toteutuessa.

Huomioon ottaen kuntien yhdistymissopimusluonnos ja Laesterän selvitysraportti on tärkeää huomata, että uuden Mäntyharjun kunnan talouden tasapainoon saattaminen tulee olemaan ehdottoman välttämätön tekijä kunnan elinvoimatyön onnistumiselle myös tulevaisuudessa.

Kuntajakoselvittäjä toimitti aineistot kunnanhallituksille nähtävillä pitoa varten 21.3.2024. Molempien kuntien kunnanhallitukset kokoontuivat 25.3.2024 ja päättivät varata kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus kuntaliitoksesta aikavälillä 27.3.–26.4.2024. Kyseisenä aikana yhdistymissopimus ja selvitysraportti olivat nähtävillä. Asiasta ilmoitettiin kunnan ilmoitustaululla, verkkosivuilla ja somealustoilla sekä Pitäjänuutisissa 4.4.2024.

Asiakirja-aineistoon kohdistuvat huomautukset pyydettiin toimittamaan kuntien kirjaamoihin tai kunnantaloille 26.4.2024 klo 15:een mennessä. Mäntyharjussa asiasta ei ole tehty yhtään huomautusta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Juho Järvenpää, kunnanjohtaja, juho.jarvenpaa@mantyharju.fi

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien yhdistymissopimuksen hyväksymistä.


Keskusteltaessa Heta Jukola teki seuraavan muutosesitys asiakohtaan:

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Mäntyharjun kunta ei hyväksy luonnosta yhdistyssopimukseksi, koska se ei riittävästi turvaa kunnan talouden tasapainoa ja siten voi vaarantaa kunnan elinvoima- ja kehitystyön mahdollisuudet tulevaisuudessa. Ilman merkittäviä palveluiden ja talouden saneeraustoimia ja veronkorotuksia kunta olisi vaarassa ajautua kriisikunnaksi.

Mäntyharjun kunnalla on ensisijainen vastuu omien kuntalaistensa hyvinvoinnista, oman yrityselämän vahvistamisesta ja kunnan tulevaisuuden elinvoimaisuudesta.

Mäntyharju toteutti yksimielisesti vastikään laajan strategiasuunnitelman:
Olemme itsenäinen kunta ja keskeinen työ tulee olemaan kunnan elinvoiman vahvistaminen.

Mäntyharjun kunnan talouden suunta paljastui vastikään Inspira Oy:n tekemässä laajassa talousselvityksessä. Sen johtopäätöksenä Mäntyharjun kunnan talous on vaarassa syöksyä kriisikunnan rajoille, ellei pian tehdä isoja taloudellisia tasapainotustoimia ja rakenteellisia muutoksia. Tähän ei oikein sovi, että päälle lisätään vastuut naapurikunnan palveluista ja talouden umpukujasta. Pertunmaalta siirtyvät vastuut, velat, alijäämät, valtionosuuden alenemat ja veronkorotuspaineet ovat merkittävät.

Talousselvityksen seurauksena Mäntyharjun vuoden 2024 talousarvio on jo alijäämäinen tänä vuonna 800.000 euroa. Ensi vuonna 2025 1,25 miljoonaa sekä vuonna 2026 1,5 miljoonaa euroa. Paineet myös kuntalaisten veronkorotuksiin ovat edessä ilman kuntaliitostakin.

Kuntaliitoksen myötä Mäntyharju joutuisi saneeraamaan omaa toimintaansa ja palveluitaan ennakoitua ronskimmalla tavalla. Pelkästään valtion tilapäisellä tuella, kuntalaisten verotusta kiristämällä tai kunnan omaisuutta myymällä kunnan käyttötaloutta ei saada pysyvästi tasapainoon.

Kuntaliitoksen puitteissa uutenakaan kuntana sen elinvoimaisuuden vahvistaminen ja talouden pohja tuskin vahvistuvat. Edessä voi olla riski kriisikuntien listoille joutumisesta.

Pelkkä asukasmäärän muutoskaan ei toisi pelastusta Mäntyharjun taloudelle ja elinvoimatyön vauhdittamiselle. Uuden kunnan useiden taajamien väliset sisäiset jännitteet voisivat lisäksi hyydyttää elinvoimatyön kehitystä.

Naapurikunnissa Mikkelissä ja Kouvolassa on esimerkit, mihin kuntaliitokset voivat johtaa, kehitysvauhti taantuu, palvelut vähenevät, taloudenpito entisestään hankaloituu ja kriisikunnaksi ajautuminen on riski.

Mäntyharjussa 6.5.2024  Heta Jukola"

Tapio Hämäläinen ja Piia Mäkilä kannattivat Jukolan esitystä.

 

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, joten on suoritettava äänestys.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan esitystä äänestävät JAA ja Heta Jukolan esitystä kannattavat äänestävät EI.
Äänestysehdotus hyväksyttiin.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 ääntä, joista 6 JAA- ja 3 EI-ääntä, joten puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan esityksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.
JAA: Seppo Hujanen, Antti Hyyryläinen, Sari Lantta, Toni Maczulskij, Maarit Orava, Jaana Partio.
EI: Tapio Hämäläinen, Heta Jukola, Piia Mäkilä.
 

Päätös

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien yhdistymissopimuksen hyväksymistä.

Päätösehdotus

Kunnanvaltuusto hyväksyy Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien yhdistymissopimuksen.

 

"Keskusteltaessa Heta Jukola teki seuraavan muutosesityksen asiakohtaan:
Mäntyharjun kunnanvaltuusto ei hyväksy luonnosta yhdistymissopimukseksi, koska se ei riittävästi turvaa kunnan talouden tasapainoa ja siten voi vaarantaa kunnan elinvoima- ja kehitystyön mahdollisuudet tulevaisuudessa. Ilman merkittäviä palveluiden ja talouden saneeraustoimia ja veronkorotuksia kunta olisi vaarassa ajautua kriisikunnaksi.
Mäntyharjun kunnalla on ensisijainen vastuu omien kuntalaistensa hyvinvoinnista, oman yrityselämän vahvistamisesta ja kunnan tulevaisuuden elinvoimaisuudesta.
Mäntyharju toteutti yksimielisesti vastikään laajan strategiasuunnitelman:
Olemme itsenäinen kunta ja keskeinen työ tulee olemaan kunnan elinvoiman vahvistaminen.
Mäntyharjun kunnan talouden suunta paljastui vastikään Inspira Oy:n tekemässä laajassa talousselvityksessä. Sen johtopäätöksenä Mäntyharjun kunnan talous on vaarassa syöksyä kriisikunnan rajoille, ellei pian tehdä isoja taloudellisia tasapainotustoimia ja rakenteellisia muutoksia. Tähän ei oikein sovi, että päälle lisätään vastuut naapurikunnan palveluista ja talouden umpukujasta. Pertunmaalta siirtyvät vastuut, velat, alijäämät, valtionosuuden alenemat ja veronkorotuspaineet ovat merkittävät.
Talousselvityksen seurauksena Mäntyharjun vuoden 2024 talousarvio on jo alijäämäinen tänä vuonna 800.000 euroa. Ensi vuonna 2025 1,25 miljoonaa sekä vuonna 2026 1, 5 miljoonaa euroa. Paineet myös kuntalaisten veronkorotuksiin ovat edessä ilman kuntaliitostakin.
Kuntaliitoksen myötä Mäntyharju joutuisi saneeraamaan omaa toimintaansa ja palveluitaan ennakoitua ronskimmalla tavalla. Pelkästään valtion tilapäisellä tuella, kuntalaisten verotusta kiristämällä tai kunnan omaisuutta myymällä kunnan käyttötaloutta ei saada pysyvästi tasapainoon. Ehdotuksen seurauksena uudessa kunnassa pitäisi käyttötaloutta saneerata heti alkuunsa 2,5 miljoonaa euroa.
Kuntaliitoksen puitteissa uutenakaan kuntana sen elinvoimaisuuden vahvistaminen ja talouden pohja tuskin vahvistuvat. Edessä voi olla riski kriisikuntien listoille joutumisesta.
Pelkkä asukasmäärän muutoskaan ei toisi pelastusta Mäntyharjun taloudelle ja elinvoimatyön vauhdittamiselle. Uuden kunnan useiden taajamien väliset sisäiset jännitteet voisivat lisäksi hyydyttää elinvoimatyön kehitystä.
Naapurikunnissa Mikkelissä ja Kouvolassa on esimerkit, mihin kuntaliitokset voivat johtaa, kehitysvauhti taantuu, palvelut vähenevät, taloudenpito entisestään hankaloituu ja kriisikunnaksi ajautuminen on riski.
Mäntyharjussa 13.5.2024  Heta Jukola, Tapio Hämäläinen, Piia Mäkilä"

Tapio Hämäläinen ja Piia Mäkilä kannattivat Heta Jukolan esitystä. 


Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, joten on suoritettava äänestys.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä äänestävät JAA ja Heta Jukolan esitystä kannattavat äänestävät EI.
Äänestysehdotus hyväksyttiin.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 27 ääntä. JAA-ääniä annettiin 17, EI-ääniä 9 ja 1 TYHJÄ-ääni, joten puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen esityksen tulleen kunnanvaltuuston päätökseksi.
JAA: Ari Hartonen, Markku Huovinen, Anne Häkkänen, Eero Kantola, Ari Kokkola, Timo Kuoksa, Markku J. Lamponen, Sari Lantta, Raimo Leppäkumpu, Toni Maczulskij, Kari Mouhu, Antti Mustonen, Jaana Partio, Leena Pekkanen, Ulla Sohlman, Mikko Turkki, Antti Hyyryläinen.
EI: Markku Häkkänen, Tapio Hämäläinen, Heta Jukola, Juhani Lyytikäinen, Christian Malm, Piia Mäkilä, Matti Nykänen, Jani Paasonen, Liisa Torniainen.
TYHJÄ: Jaana Lopperi.

Päätös

Kunnanvaltuusto hyväksyi Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien yhdistymissopimuksen.


Heta Jukola, Piia Mäkilä ja Tapio Hämäläinen jättivät asiasta seuraavan eriävän mielipiteen:
" Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitos ei ole taloudellisesti realistinen. Velkataakka molemmilla kunnilla on liian iso. 
Kuntien tarjoamat lakisääteiset palvelut vaarantuvat ja pelkona on, että lapset ja nuoret joutuvat liitoksen maksajiksi.
Kuntaliitos pakottaa leikkaamaan palveluista, korottamaan veroja ja pahimmillaan kunta voi joutua maksamaan valtiolle negatiivista valtionosuutta.
Liitoksen eduiksi mainittuja asioita ei voida toteuttaa, kun samaan aikaan säästövaateet ovat miljoonien luokkaa.
Yhdistymislaskelmassa on tuloiksi laskettu omaisuuden myyntiä. Jos omaisuuksia ei saada myytyä laskelmassa olevilla hinnoilla, summat on etsittävä muilla tavoin, todennäköisesti toimintoja supistamalla.
Yhdistymisestä seuraa myös ennakoimattomia kuluja, kuten ohjelmistopäivityksiä, palkkaharmonisointia ja muita asioita, joita ei meidän mielestä ole huomioitu laskelmassa täysimääräisesti. Lisäksi on edelleen todennäköistä, että vuonna 2023 maksetut valtionosuudet, jotka kuuluvat hyvinvointialueille, tullaan perimään kunnalta pois. Summa on tämänhetkisessä laskelmassa Mäntyharjun osalta noin 450 000 euroa. Tämäkin summa on pois kunnan perustoiminnoista.
Mäntyharjulla 13.5.2024  Piia Mäkilä, Tapio Hämäläinen, Heta Jukola"


Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon,jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranoaminen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, 70100 Kuopio
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: 8.00-16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä,
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuimaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mäntyharjun kunnan kirjaamosta.

Postiosoite: PL 76, 52701 Mäntyharju
Käyntiosoite: Asematie 3, 52700 Mäntyharju
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mantyharju.fi
Faksinumero: (015) 770 1212
Puhelinnumero: 044 7707 346
Kunnan kirjaamon aukioloaika: maanantaista perjantaihin 9-12 ja 13-15