Kuvaus
Opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuki, sen tavoitteet sekä käytännön järjestelyt. Perusopetuslakiin on puolestaan kirjattu oppilaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa.
Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaetaan kolmeen tasoon: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Oppilaan saamaa tukea kasvatetaan tarpeen mukaan. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea. Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti.
Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään koulutyöstä, valmistellaan hänelle erityisen tuen päätös. Perusopetuslain (17 § 3 mom.) mukaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä oppilasta opettavat opettajat laativat yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä, oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Pedagogista selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää asiantuntijalausunnoilla. Pedagogisen selvityksen perusteella tehdään päätös erityisen tuesta.
Erityisen tuen päätöksessä määritetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, joka voi olla yleisopetuksen ryhmä tai luokkamuotoinen erityisopetuksen pienryhmä. Lisäksi päätöksessä on määrättävä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut POL 31 §:ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Myös oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Erityisen tuen päätös tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä tai aina tuen tarpeen muuttuessa.
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään.
Perusopetuslain 17 §:n mukaan erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä (integraatio) tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.
Perusopetusasetuksen mukaan silloin, kun opetusta annetaan erityisen tuen oppilaille luokkamuotoisessa erityisopetuksessa, saa opetusryhmässä olla enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa perusopetusasetuksen mukaan olla enintään kahdeksan oppilasta. Jos opetusryhmässä on pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen oppilaita, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten.
Opetuksen järjestämistä yleisopetuksen ryhmässä eli integraatiota tulee käyttää siten, kuin se oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta on järkevää ja niitä edistävää. Integraatiota toteutettaessa tulee huomioida opetukselliset ja muut olosuhteet yleisopetuksen ryhmässä niin, että ovat oppilaan oppimisen kannalta suotuisat ja tarpeelliset tukitoimet voidaan toteuttaa. Mikäli integraatio ei ole mahdollista tai mikäli sitä oppilaan kehityksen kannalta ei voida pitää tuloksellisena, opetus tulee järjestää erityisluokalla.
Mäntyharjun perusopetuksessa toimitaan lähikouluperiaatteen mukaisesti, myös erityisopetuksen järjestämisessä. Erityisopetusta annetaan oppilaille yleisopetuksen ryhmässä osa-aikaisena erityisopetuksena sekä erityisopetuksen pienryhmässä.
Luokkamuotoinen erityisopetusta esitetään vakiinnutettavaksi siten, että kouluun muodostetaan enintään neljä erityisopetuksen luokkamuotoista ryhmää. Ryhmien lukumäärä voi vaihdella lukuvuosittain, koska ryhmiä muodostetaan oppilaiden tuen tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että luokkamuotoisessa erityisopetuksen ryhmässä on korkeintaan kolmen ikäluokan oppilaita esim. vuosiluokat 1-3, 4-6, 7-9.
Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua luokkamuotoista erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
1) jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot;
2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen sekä 4 a §:ssä tarkoitetut monialaiset opinnot; tai
3) jolla on tämän asetuksen mukaan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut 4 a §:ssä tarkoitetut monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Sari Aarniokoski, sivistysjohtaja, sari.aarniokoski@mantyharju.fi
Lautakunta päättää, että Mäntyharjun Yhtenäiskoulussa toimii enintään neljä luokkamuotoista erityisopetuksen ryhmää. Ryhmien lukumäärä voi vaihdella lukuvuosittain ja ryhmiä muodostetaan oppilaiden tuen tarpeiden mukaan. Päätöksen mukainen toiminta aloitetaan heti.