Kunnanvaltuusto, kokous 2.5.2022

Kuvaus

Karttaako Oy on toimittanut kuntaan 10.9.2021 päivätyt kaavaehdotusasiakirjat koskien Kirkonkylän alueen asemakaavan kumoamista (Paasolanmäki, Tervaniemi ja Siirlahti). Kaava on todettu vireillä olevaksi mm. vuoden 2021 kaavoituskatsauksessa (khall 7.5.2018 § 69). Koska kyse on koko toteutumattoman kaavan kumoamisesta, erillistä kaavaluonnosvaihetta ei tarvita vaan voidaan edetä kaavaehdotukseen.

Suunnittelualue sijoittuu Mäntyharju kuntakeskuksen länsipuolelle, Paasolanmäelle ja kirkonkylän alueelle Pyhäveden ja Siirlahden rannalle. Tarkemmat alueiden sijainnit ilmenevät liitteenä olevista kaava-asiakirjoista.

Kaavan kumoaminen koskee asemakaavan (rakennussuunnitelman) kortteleita 1-5, 6 (osa), 32 osa, 40 (osa), 45 (osa), 46 (osa), 52 (osa ja 53 (osa).

Kaavan tarkoituksena ja tavoitteena on kumota toteutumaton ja ajatuksiltaan vanhentunut Kirkonkylän alueen vuoden 1955 asemakaava kokonaisuudessaan. Tarkoituksena on, ettei kaavaa jää voimaan enää millekään alueelle. Aluerajaus on pyritty tarkistamaan mm. vanhojen kumoamis- ja kaavakarttojen sekä kaavaindeksin perusteella. Alueelle on valmistunut vuonna 2008 osayleiskaava, jossa alueen maankäyttö on ratkaistu nykyaikaa silmällä pitäen. Vanhasta detaljikaavasta puuttuvat esimerkiksi kaikki kulttuuri- ja suojeluarvoja käsittelevät asiat. Voimassa oleva asemakaava käytännössä sekoittaa tilannetta myös rakennuslupamenettelyn näkökulmasta (poikkeamiset asemakaavasta).

Millekään kumoamisalueelle ei ole kiireellistä laatia myöskään uutta asemakaavaa ainakaan rakentamispaineen näkökulmasta, mutta Tervaniemen alueella (vanha posti ja Domanderin talo) alueen maankäyttöä on tarkoitus tarkastella lähiaikoina kokonaisuutena, johon kuuluu laajempi osa kirkonkylää. Aluksi alueelle on tarkoitus hakea kehittämisnäkökulmia (mm. kulttuurihistoria, matkailu, yms.), jonka jälkeen laaditaan asemakaava. Alueen kulttuurihistoriallisien arvojen päivittäminen sekä muiden toimintojen yhteensovittaminen detaljikaavatasolle vaatii työstämistä laajemman tutkimuksen, vuorovaikutuksen ja suunnittelun pohjalta.

Kaavaratkaisulla kumotaan viher-/maatalousaluetta 16,06 ha, asuinalueiksi varattua aluetta 18,57 ha, venevalkama-aluetta 0,51 ha. Tie/katualuetta kumoutuu 1,82 ha ja vesialuetta kumoutuu 9,23 ha.

Rakennusoikeuden määrää ei ole rakennussuunnitelmassa osoitettu.

Aloite Kirkonkylän alueen v. 1955 asemakaavan kumoamiseen on tullut kunnalta.

Seuraavaksi kaavaehdotus tulisi asettaa julkisesti nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan nähtävilläolosta tulee tiedottaa julkisella kuulutuksella.  Alueen maanomistajia ja lähimpiä naapureita voidaan lisäksi tiedottaa kaavan nähtävilläolosta kirjeitse.

Pykälän esittelyssä asiantuntijana oli läsnä Teams-yhteydellä Karttaako Oy:stä DI Jarmo Mäkelä.

Kuvaus

Kirkonkylän alueen asemakaavan kumoamisen; Paasolanmäki, Tervaniemi ja Siirlahti oli julkisesti nähtävillä 18.11.-19.12.2021. Kuulutus nähtäville asettamisesta julkaistiin 18.11.2021 kunnan ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Kaava-alueen lähimpien tilojen omistajia on lisäksi tiedotettu kirjeitse kaavaehdotuksen nähtävilläolosta. Lausunnot kaavaehdotuksesta pyydettiin Etelä-Savon ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskuksesta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Savonlinnan museolta (Riihisaari), Mäntyharjun rakennusvalvonnasta ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta.

Asiakirjoista saapui viisi lausuntoa ja yksi muistutus. Seuraavassa lausunnot ja muistutus referoituna sekä kaavan laatijan vastineet.

Etelä-Savon maakuntaliitto 24.11.2021. Etelä-Savon maakuntaliitto toteaa, ettei sillä ole lausuttavaa kaavan kumoamisesta.

VASTINE: Merkitään lausunto tiedoksi.

Savonlinna museo, Riihisaari 30.11.2021. Lausunnon mukaan kaavan kumoaminen ei heikennä alueen kulttuuriarvoja.

VASTINE: Merkitään lausunto tiedoksi.

Etelä-Savon ELY-keskus 10.12.2021. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) käy hyvin selville sen lähtökohdat ja tarkoitus sekä hankkeen aikataulutus. Osallisten vaikutusmahdollisuudet sekä hankkeen eri vaikutusten arviointikohteet on esitetty OAS:ssa kattavasti. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELY-keskus) ei ole huomautettavaa OAS:n takia.

Kuten hankkeen asiakirjoista käy selville, on kyseisillä kumottavilla kaava-alueilla voimassa pääasiassa 1950-luvun puolessa välissä laadittu rakennussuunnitelma (->rakennuskaava, ->asemakaava), jonka mukainen maankäyttö on pääasiassa jäänyt toteutumatta. Rakennussuunnitelma laadinta-aikaan maankäytön suunnittelu on nykysuunnitteluun verrattuna ollut puutteellista mm. siksi, ettei esim. rakennetun kulttuuriympäristön eikä luontoarvojen merkitystä käytännössä huomioitu. Aluevarausten laajuuskin näyttää paikoin olleen epärealistinen niiden toteutumattomuus huomioiden.

Kaava-alueiden kumoamisen johdosta rakentamista tai mahdollista asemakaavatyötä tulee jatkossa ohjaamaan Mäntyharjun kuntakeskuksen ja Pyhäveden oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa on riittävällä tavalla esitetty periaatteet tulevalle kaavoitukselle ja mahdollisten rakennuslupien myöntämiselle.

ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa esitettyjen kaava-alueiden kumoamisen takia.

VASTINE: Merkitään lausunto tiedoksi.

Pohjois-Savon ELY-keskus 17.12.2021. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella ei ole huomautettavaa Kirkonkylän alueen asemakaavan kumoamiseen (koskien tiloja Paasolanmäen, Tervaniemen ja Siirlahden alueella).

VASTINE: Merkitään lausunto tiedoksi.

Mäntyharjun rakennuslautakunnan lausunto 1.2.2022. Kyseessä on kesällä 1955 vahvistetun Asemakaavan viimeiset voimassa olevat alueet. Kaava ja sen sisältö on vanhentunut ja alueella on voimassa uudempi käyttökelpoinen yleiskaava, joka mahdollistaa 2020 - luvun rakentamisen luvituksen paremmin, kuin tämä 1950 luvun detaljikaava. Voimassa olevana tämä vanhentunut kaava hankaloittaa kiinteistöjen omistajien tarpeiden mukaista rakentamista sekä luvittamista, tuoden kohtuuttomasti poikkeamislupatarpeita kaava- alueen kiinteistöjen omistajille. Kaava on myös rakennetun ympäristön ja luonnon taustaselvitysten osalta puutteellinen.

Kaavan kumoaminen helpottaa rakennusvalvonnan työtä.

Rakennuslautakunta puoltaa vanhentuneen kaavan kumoamista.

VASTINE: Merkitään lausunto tiedoksi.

Alueen kiinteistönomistaja 7.1.2022. Koska alue on ollut 1950-luvulta saakka asemakaavoitettua aluetta ei kiinteistöille ole osoitettu tierasitteita. Asemakaavan kumoamisen yhteydessä tulee kunnan huolehtia, että nämä rasitteet muodostetaan. Ilmeisestikin noudatetaan yleiskaavan mukaisesti olemassa olevia tielinjauksia.

VASTINE: Alueen kulkuyhteyksissä on tarkoituksena käyttää olemassa olevia tieyhteyksiä. Mahdollisten kulkuoikeuksien järjestelyiden johdosta kunta on selvittänyt asiaa maanmittauslaitoksen kanssa. Kunnan käsityksen mukaan kiinteistönomistajien tulee selvittää ja perustaa kulkuoikeudet omien tarpeidensa mukaan maanmittauslaitoksen kanssa esimerkiksi yksityistietoimituksella. Alueella asemakaava ei ole miltään osin toteutunut, joten alueella on käytetty kulkuyhteyksinä nykyisiä yhteyksiä ilman perustettuja katualueita. Katualueita ei siis ole tässä tarpeen lakkauttaa, ja kulkeminen hoituu alueella kuten tähänkin saakka.

Merkittäviltä osin alueiden kiinteistönmuodostus on tehty jo ennen asemakaavoitusta ja niin kauan aikaa sitten, ettei tietoa kulkuoikeuksista ole todennäköisesti sähköisesti saatavilla. Kulkuoikeudet/ rasitteet tulee selvittää tarvittaessa arkistotutkimuksella. Joiltakin osin kulkuoikeudet saattavat olla suullisella sopimuksella järjestettyjä ja niistä ei ehkä ole olemassa luotettavaa dokumentaatiota arkistoissa.

Kunta pystyy antamaan neuvoja tieoikeuksien järjestämisessä ja selvittämisessä, mutta virallinen voimassaolo tulee kiinteistönomistajien tarkistaa maanmittauslaitokselta. Mikäli kulkuoikeutta ei ole perustettu, sen voi maanomistaja tai maanomistajat yhdessä hakea maanmittauslaitokselta. Kulkuoikeus voi perustua myös kiinteistöjen väliseen sopimukseen, jolloin hakeminen helpottuu huomattavasti.

Kunnan näkemyksen mukaan alueen kiinteistönomistajien kannattaisi hakea yksityistietoimitusta maanmittauslaitokselta ja perustaa tien pitoa varten tiekunta.

Seuraavaksi asemakaava voidaan viedä hyväksymiskäsittelyyn. Muistuttajalle toimitetaan teknisen lautakunnan hyväksymä vastine.