Kuvaus
Mäntyharjun kunnan tekninen lautakunta päätti asettaa kokouksessaan 21.4.2026 § 33 Linkkumyllyn ranta-asemakaavaa koskevat kaavaehdotusasiakirjat alueidenkäyttölain 65 §:n ja Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville. Asiakirjat asetettiin nähtäville 13.5.-14.6.2026 ajaksi kunnan verkkosivuille. Asiakirjat sai pyydettäessä selailtavaksi myös kunnan teknisellä osastolla. Viranomaislausuntoja jätettiin kuusi kappaletta ja muistutuksia yksi kappale. Alla ovat tiivistelmät palautteesta sekä kaavanlaatijan vastineet kaavaehdotuksesta jätettyyn palautteeseen.
1. Itä-Suomen elinvoimakeskus 12.5.2026
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen Liikenneosastolla ei ole kaavaehdotukseen maantieverkon näkökulmasta huomautettavaa.
Vastine: Merkitään tiedoksi.
2. Etelä-Savon pelastuslaitos 23.5.2026
Etelä-Savon pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa ranta-asemakaavaehdotukseen.
Vastine: Merkitään tiedoksi.
3. Riihisaari – Savonlinnan museo 4.6.2026
Kaavamääräyksissä on hyvin huomioitu uudisrakentamisen sopeutuminen alueelle. Alueen vanhoja rakennuksia on muutettu vuosien saatossa vaihtelevasti ja kaavaluonnoksen jälkeen RM/s kaavamääräykseen on lisätty, että olemassa olevien rakennusten kunnostaminen on tehtävä niiden ominaispiirteet huomioiden, mikä on asiallinen lisäys. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ranta-asemakaavaehdotuksesta ei ole huomautettavaa.
Vastine: Merkitään tiedoksi.
4. Lupa- ja valvontavirasto 12.6.2026
Yleistä
Kaava-aineiston perusteella alueen nykyinen pienimittakaavainen rakennuskanta puustoisine ympäristöineen muodostaa omaleimaisen ja maisemaan sopeutuvan kokonaisuuden, vaikkakaan etäisyydet rantaviivasta eivät täytä nykyisiä periaatteita. Alueen toiminnan jatkuminen ja kehittäminen on erittäin kannatettavaa ja asemakaavan laatiminen siten hyvinkin tarpeellista.
Kannas, jolle suunnittelualueen sijoittuu, on varsin kapea, vain 130-140 metriä. Lisäksi alueen halkaisee yhdystie 15028 (Mouhuntie). Lähtökohdat merkittävämmälle lisärakentamiselle ovat siten varsin haasteelliset. Maantien alue on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle, mikä on valitettava ratkaisu, sillä ranta-asemakaavan alueen tulee alueidenkäyttölain (AKL 132/1999) mukaan muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus (74.2 §).
Vastine: Kyseisestä tiealueesta on keskusteltu Elinvoimakeskuksen liikenneosaston (aiemmin Pohjois-Savon ELY-keskus) asiantuntijan kanssa. Liikenneosaston asiantuntijan mukaan yleensä on ollut tapana rajata yksityisten maanomistajien ranta-asemakaavoissa maantiet kaavojen ulkopuolelle, minkä vuoksi tiealue päädyttiin jättämään pois kaavasta.
Ohjaava kaava ja sen huomioiminen
Lupa- ja valvontaviraston edeltäjä Etelä-Savon ELY-keskus totesi kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että asemakaavassa on osoitettu enemmän rakennusoikeutta, kuin sitä ohjaavassa yleiskaavassa ja että kaavaselostuksessa tulee osoittaa yleiskaavan vanhentuneisuus, perustella yleiskaavasta poikkeaminen ja varmistaa, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen sekä otettava huomioon, mitä 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista (AKL 42.4 §).
Kaavaselostuksessa perustellaan rakennusoikeuden ylitystä sillä, että asemakaavalla voidaan suunnitella yleiskaavaa tarkemmin, luontoselvitys on tuore ja ettei yleiskaavaa laadittaessa ole välttämättä huomioitu olemassa olevaa rakennuskantaa (nykyisin reilu 700 k-m2). Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan kaavaehdotus on asemakaavaksi varsin yleispiirteinen, mikä ei tue perustelua tarkemmasta suunnittelusta. Selostuksesta saa myös käsityksen, että yleiskaavaa voi pitää vanhentuneena siksi, että maanomistajalla on tarve kehittää aluetta. Lupa- ja valvontavirasto ei pidä perustelua riittävänä.
Vastine: Täydennetään kaavaselostusta tarkemmilla perusteluilla, ks. kohdat 3.32 Maakuntakaavan ja yleiskaavan asettamat tavoitteet sekä 4.12 yleiskaavasta poikkeamisen perusteet.
Kaavan sisältövaatimusten täyttyminen
Lupa- ja valvontavirasto ei yhdy kaikkiin selostuksessa esitettyihin yleiskaavan perusteluihin ja katsoo, ettei yleiskaavan sisältövaatimusten (AKL 39 §) eikä ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleiskaavan erityisten sisältövaatimusten (AKL 73 §) täyttyminen ole arvioitavissa seuraavilta osin:
- vesihuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen: kaavaa laadittaessa ei ole selvitetty onko vesihuollon järjestäminen kestävällä tavalla mahdollista
- rakentamisen ja muu maankäytön sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön: asiaa on mahdotonta arvioida kaavan yleispiirteisyyden vuoksi
- turvallinen elinympäristö: vaikutusten arvioinnissa ei ole tunnistettu turvallisuusriskejä, vaikka alueen halki kulkee maantie
- riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta: suunnittelualueelle on osoitettu hyvin vähän rakentamatonta ranta-aluetta
Kaavaselostuksen mukaan olemassa olevan rakennuskannan vedenhankinta ja jätevesijärjestelmät on toteutettu kiinteistökohtaisesti, mikä ei ole peruste jättää selvittämättä kaavan mahdollistaman rakennuskannan vesihuollon järjestäminen. Kaavan vesihuoltomääräyksissä luetellaan jätevesien osalta noudatettavat säännökset (noudatettava myös ilman kaavamääräystä) ja todetaan, että vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että em. toteamus edellyttää yksityiskohtaisempaa eri vaihtoehtojen tarkastelua, mukaan lukien keskitetty koko aluetta palveleva järjestelmä. Jotta kaavan vaikutukset rantamaisemaan olisivat arvioitavissa, tulee rakentamista ohjata tarkemmin mm. rakennusten koon ja sijainnin osalta (kaavaehdotus mahdollistaa esim. 2-kerroksisen rakennuksen rakentamisen 20 metrin päähän rantaviivasta).
Kaavaselostuksessa on syytä tarkastella liikenteestä aiheutuvaa turvallisuusriskiä toiminnan vilkastuessa ja pohtia riskin vähentämiskeinoja. Suunnittelualueelle on osoitettu ei-rakennettavaa ranta-aluetta kovin vähän, kaksi yhteiskäyttöistä lähivirkistysaluetta (VL-1) sekä maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Näistä ainoastaan pisimmän (VL-1) voi lukea ns. vapaaksi rannaksi, vaikkakin kaavamerkinnän nimi (yhteiskäyttöinen) viittaa sen palvelevan ainoastaan RM-aluetta. Kyseinen alue on 60 metriä pitkä ja 25 metriä leveä (rajautuu maantiehen) ja senkin keskelle on osoitettu rakennusala saunalle, joten käytännössä tämäkään ei ole rakentamaton. Kaava-aineistosta ei käy ilmi kuinka paljon suunnittelualueen emätilalle on yleiskaavassa osoitettu rakennuspaikkoja ja rakentamatonta ranta-aluetta eikä siinä ylipäätään ole tarkasteltu kaavan suhdetta ympäröivään rantayleiskaavaan, mitä Lupa- ja valvontavirasto pitää erityisen ongelmallisena etenkin Pajulammen osalta. Rantoja kaavoitettaessa on yleisesti tapana jättää alle 2 ha lammet kokonaan rakentamatta. Pajulammen koko on alle 4,5 ha ja rantayleiskaavassa sen rannalle on jo osoitettu kaksi omarantaista ja yksi ns. kuivan maan (60 m rantaviivasta) lomarakennuspaikkaa Linkkumyllyn RM-alueen lisäksi. Voi siis olettaa, että lampeen kohdistuu suhteellisen suuri rasitus niin rantojen viihtyisyyden, maisema- ja luontoarvojen kuin vesistövaikutusten näkökulmasta.
Vastine: Täydennetään kaavaselostusta yleiskaavan sisältövaatimuksien toteutumisen osalta. Vesihuollon järjestämisen mahdollisuuksista lisätään tietoa kaavaselostukseen, ks. kohta 4.34 yleiset määräykset. Uuden rakennuskannan osalta vesihuolto voidaan järjestää joko kiinteistökohtaisesti tai keskitetysti.
Alueen halki kulkee maantie, mutta sen liikennemäärät eivät ole suuret. Elinvoimakeskuksen liikenneosastolla ei ollut kaavaehdotukseen maantieverkon näkökulmasta huomautettavaa, ks. lausunto kohdassa 1.
Rakentamisen ja muun maankäytön sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön Pajulammella turvataan laskemalla RM-2-alueiden kerrosluku kahdesta yhteen. Lisäksi kaavan istutettavaa tai puustoisena säilytettävää alueen osaa Pajulammen rannassa laajennetaan.
Matkailua palveleviin alueisiin ei lähtökohtaisesti sovelleta samoja mitoitusperusteita, kuin tavanomaiseen omarantaiseen lomarakentamiseen. Suunnittelualue on osoitettu matkailualueeksi jo yleiskaavassa. Kaava ei mahdollista omarantaisia rakennuspaikkoja ja RM-alueiden kaavamääräyksissä on lohkomiskielto.
Mitoitus
Kuten kaavaselostuksessakin todetaan, matkailua palveleviin alueisiin ei lähtökohtaisesti sovelleta samoja mitoitusperusteita, kuin tavanomaiseen omarantaiseen lomarakentamiseen. Jotta edellä mainittu periaate soveltuisi matkailua palvelevien alueiden kaavoitukseen, tulee matkailualueen toteuttamistavan poiketa tavanomaisesta loma-asutuksesta. Kaavaehdotus kuitenkin mahdollistaa omarantaiset rakennuspaikat, joille ei ole osoitettu perusteita mitoituslaskelmin. Lupa- ja valvontavirasto suosittelee vahvasti osoittamaan RM-1-alueiden rakennusalat merkittävästi kauemmas rannasta, jotta aiemmin esiin tuodut Pajulammen virkistys- ja luonnonarvot sekä vesistön tila voitaisiin turvata ja jotta kaavan voisi katsoa noudattavan maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatetta (osoitettava perusteluissa).
Vastine: Kaava ei mahdollista omarantaisia rakennuspaikkoja ja RM-alueiden kaavamääräyksissä on lohkomiskielto. Täsmennetään vielä RM-määräyksiä siten, että lohkomiskielto koskee kaikkia rakennuspaikkoja, ei ainoastaan lomarakennuspaikkoja. Kaavan istutettavaa tai puustoisena säilytettävää alueen osaa Pajulammen rannassa laajennetaan lausunnon suosituksen mukaisesti.
Muita yksittäisiä huomioita
Kaava-aineiston liitteenä olevassa Rakennuskannan kuvauksessa mainitaan n. 30 m2:n kokoinen kelluva venevaja, joka sijaitsee aivan RM/s -alueen etelärajalla. Rakennus sijaitsee vesistöalueella eikä siten kuulu kaava-alueeseen. Kyse on kuitenkin matkailukohteen samaan pihapiiriin ja toimintaan liittyvästä rakennuksesta, joten olisi tarkoituksenmukaista liittää kyseinen vesialue kaava-alueeseen. Rakennuksella on eittämättä maisemallisia vaikutuksia, joita tulisi tarkastella yhdessä muun rakentamisen kanssa. RM-1-merkintään sisältyvä määräys lohkomiskiellosta tulee lomarakennuspaikkojen sijaan osoittaa kaikille rakennuspaikoille (alueelle saa osoittaa myös pysyvää asumista).
Vastine: Vesialueella sijaitseva kelluva venevaja ei ole pysyvä rakennus, eikä se siten ole mukana kaava-alueessa. Täsmennetään RM-määräyksiä siten, että lohkomiskielto koskee kaikkia rakennuspaikkoja.
Jatkokäsittely
Lupa- ja valvontaviraston käsityksen mukaan kaavan lainmukaisuuden varmistaminen edellyttää edellä mainittuja tarkasteluja ja muutoksia kaavaehdotukseen.
Kaavaehdotuksesta olisi syytä pitää viranomaisneuvottelu, jotta prosessia saataisiin vietyä sujuvammin eteenpäin. Liikennejärjestelmän ja maanteiden osalta lausunnonantaja on Itä-Suomen Elinvoimakeskus. Lupa- ja valvontavirasto kannustaa siirtymään maakunta-, yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta annetun asetuksen (Katja-asetus) mukaisten kaavamerkintöjen ja -määräysten käyttöön. Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto suosittelee, että uuteen rakennetun ympäristön Ryhti-tietojärjestelmään siirryttäisiin mahdollisimman pian.
Vastine: Ranta-asemakaavassa ei käsitellä maakunnallisesti merkittäviä asioita, eikä viranomaisneuvottelu tässä vaiheessa ole tarpeen. Vastineessa mainitut korjaukset tehdään vielä kaavaan ennen sen viemistä hyväksymiskäsittelyyn. Muilta osin merkitään tiedoksi.
5. Rakennuslautakunta 12.6.2026
· RM-1 kaavamääräystä tulee täsmentää asuinrakennusten osalta, jotta se on luvitusprosesseissa selkeästi tulkittavissa.
· Katosten rakennusoikeuden kirjausta kaavamääräyksiin suositellaan vahvasti, tarvittaessa myös rakennukseen liitettävät, jolloin vähennetään jälkivalvonnan tarvetta.
· Kaavaan tulee lisätä telttailu ja/ tai siihen rinnastettava toiminta, turvallisuuden (esim. palomääräykset) vaatimat etäisyydet huomioiden.
· Kaavamääräyksistä tulee poistaa määräys liittää Rakentamislupa- asiakirjoihin jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselityksineen.
Rakennuslautakunta näkee erityisen tärkeäksi, että tulevissa kaavavalmisteluissa rakennusvalvonta otetaan mukaan kaavojen valmistelun viranomaistapaamisiin, jolloin esimerkiksi tässä lausunnossa esiin tulleet yleiseksi luokiteltavat huomiot tulisi esiin jo valmistelussa. Rakennustarkastajan luonnosvaiheen lausunnossa 15.4.2026 on tuotu esiin pääpiirteittäin samat asiat, joita tässä lausunnossa joudutaan antamaan uudestaan. Hyvällä ajantasaisella kaavalla vältetään rakentamista hidastavaa poikkeamislupamenettelyä.
Vastine: Täsmennetään RM-1-kaavamääräystä lausunnon mukaisesti. Lisätään katosten määrää koskeva määräys (sallitaan enintään 2 kpl katoksia per tontti). Lisätään RM-1-määräykseen, että alueella sallitaan telttailu ja/tai siihen rinnastettava toiminta. Poistetaan vaatimus jätevesien käsittelysuunnitelman liittämisestä rakentamislupa-asiakirjoihin. Luonnosvaiheen aineisto oli nähtävillä 18.12.2025 – 25.1.2026. Rakennuslautakunnan luonnosvaiheen lausunto saapui kaavoittajalle vasta 15.4.2026, minkä vuoksi sitä ei ehditty huomioida ennen kaavaehdotusta. Luonnosvaiheen lausunto on kuitenkin otettu huomioon nyt kaavan jatkosuunnittelussa.
6. Järvi-Suomen energia 17.6.2026
Järvi-Suomen Energia Oy:n 20 kV ja 0,4 kV sähköverkkoa saneerataan vuonna 2026 ranta-asemakaavan tiloilla Myllytila 507-422-1-214, Koskensivu 507-422-3-0, Myllynsivu 507-422-4-0, sekä Joensivu 507-422-7-0.
Vastine: Merkitään tiedoksi.
A. Muistutus 8.6.2026
Kaavassa olevalle alueelle VL-1 on esitetty lupaa 20 m2 saunarakennukselle. Kaavan laatijan ja Mäntyharjun kaavaviranomaisen kanssa käydyssä he kertoivat, ettei saunarakennusta saa käyttää majoitustoimintaan. Samalla he kuitenkin suosittelivat jättämään myös muistutuksen asiasta. Selvyyden vuoksi asian voisi myös kirjata ranta-asemakaavaan.
Vastine: Kaavamääräyksen mukaisesti kyseessä on saunan rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan, jonka maksimikoko on 20k-m2. Saunaa ei siis kaavan mukaisesti saa käyttää majoitustoimintaan.
Seuraavaksi asemakaava voidaan viedä hyväksymiskäsittelyyn. Tehdyt muutokset ovat vain pieniä teknisiä täsmennyksiä, eikä itse kaavaratkaisu ole muuttunut muutosten myötä (MRA 32§). Kaavaehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.