Kuvaus
Etelä-Savon maakuntaliitosta on tullut pyyntö 13.12.2021 Etelä-Savon kaupunkien ja kuntien hallituksille. Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää kuntaa toimittamaan kunnan laatima strategia valtuustokaudelle 2021-2024 ja/tai keskeiset edunvalvonnan painopisteet ja tavoitteet, mikäli kuntastrategia on vielä valmistella. Vastaukset pyydetään toimittamaan 24.1.2022 mennessä Etelä-Savon maakuntaliiton kirjaamoon, kirjaamo@esavo.fi.
Etelä-Savon maakuntaliiton tavoitteena on toimia aktiivisesti ja ennakoivasti maakunnan ja sen kuntien kanssa ja tuottaa ajantasaista tietoa kuntien päätöksenteon tueksi. Maakuntaliitto haluaa vahvistaa myös edunvalvonnan toimintatapoja ja tavoitteena on käynnistää kuntien kanssa suunnitelmallinen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen perustuva edunvalvontaprosessi vuoden 2022 aikana. Tähän liittyen maakuntaliitossa laaditaan maakunnallinen edunvalvonta-asiakirja maakuntaliiton ja sidosryhmien käyttöön talvella 2022.
Edunvalvonta-asiakirjan laadinta perustuu maakuntastrategian ja maakuntaohjelman tavoitteisiin sekä maakunnan toimijoiden yhteiseen tahtotilaan. Useat maakunnan kunnat ovat jo päivittäneet tai tulevat päivittämään kuntastrategiansa valtuustokaudella 2021-2024 sekä ovat linjanneet edunvalvonnan kärkensä alkavalle valtuustokaudelle. Maakuntaliitto on kiinnostunut kuntien laatimista valtuustokauden strategioista ja edunvalvonnan painopisteistä, jotta ne voidaan huomioida laadittaessa maakunnan edunvalvonta-asiakirjaa ja vahvistaakseen koko maakunnan edunvalvontaa.
Edunvalvonnan tavoitteet voidaan ryhmitellä:
- kuntakohtaiset edunvalvontatavoitteet ja painopisteet
- kuntien välistä yhteistyötä koskevat tavoitteet ja painospisteet
- maakunnalliset / valtakunnalliset edunvalvontatavoitteet.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja, jukka.ollikainen@mantyharju.fi
Kunnanhallitus päättää Mäntyharjun kunnan edunvalvonnan painopisteiksi vuosille 2022-2025 seuraavasti:
Kuntakohtaiset edunvalvontatavoitteet ja painopisteet
Mäntyharjun sote-palvelujen turvaaminen
Hyvinvointialueiden aloittaessa ja resurssien vähentyessä vuonna 2023 Etelä-Savon palveluverkko tullee tarkasteluun. Erityisen tärkeää on varmistaa, että lähipalvelut toimivat myös Mikkelin eteläpuoleisella alueella.
Hyvinvointialueen ja kunnan yhdyspinnat
Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tulee varmistaa kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen toiminta sujuvien ja matalankynnyksen palveluiden takaamiseksi. Myös ennaltaehkäisevää työtä tulee jatkossakin tehdä systemaattisesti ja siihen tulee varata riittävästi resurssia.
Repovesi -reitistöjen kehittäminen
Mäntyharjun ja Kouvolan alueella sijaitsevan Repoveden kansallispuiston suosio on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Mäntyharju-Repovesi - reitistö on yksi merkittävä yhteys kansallispuistoon. Mäntyharjun kunnan on yhdessä Kouvolan kaupungin ja Metsähallituksen kanssa kehitettävä reitistöjä kestävällä tavalla ja varmistettava Metsähallituksen resurssit kansallispuiston ylläpitoon.
Kuntien välistä yhteistyötä koskevat tavoitteet ja painospisteet
Savon radan yhteydet ja kehittäminen
Mäntyharjun kunta on sitoutunut Itärata-hankeyhtiöön, jonka tavoitteena on kehittää nopeita ratayhteyksiä suunnittelemalla Kouvola-Porvoo -oikorataa. Tämän tärkeän kehitysaskeleen lisäksi Savon radan toimijoiden tulee yhteistyössä edistää jo olemassa olevan radan nopeuttamista ja junavuorojen lisäämistä Itä-Suomen saavutettavuuden parantamiseksi.
VT5:n kehittäminen
Valtatie 5 on koko Itä-Suomen keskeisin maantieväylä, jota tulee kehittää systemaattisesti koko matkalta Lusista lähtien. Erityisesti Mikkelin eteläpuolelta Lusi-Koirakivi ja Hietanen-Pitkäjärvi tulee kunnostaa ympärivuotisesti 100 km/h ajettavaksi, jotta alueen vetovoima ja saavutettavuus paranee.
Monipaikka-asumisen kehittäminen
Mikkelin seudun runsas vapaa-ajanasutus on merkittävä pohja ja mahdollisuus monipaikkaiseen asumiseen. Kuntien tulee yhteistyössä etsiä ratkaisuja monipaikka-asumisen esteiden poistamiseksi mm. kaavoituksen, rakennusvalvonnan, laaja-kaistayhteyksien ja hyvinvointipalvelujen osalta.
Työllisyyden hoito
Kuntouttavan työtoiminnan moniammatillinen ohjaus on tukenut asiakkaiden työkuntoa. Kuntouttavan työtoiminnan siirtyessä kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle tulee varmistaa työllisyyden hoidon lähipalvelujen saatavuus ja riittävien työvoimaresurssien saaminen TE-palveluista. Kuntien tulee vaikuttaa siihen, että työmarkkinatuen kuntaosuus ei jäisi jatkossa kuntien maksettavaksi, kun vaikutusmahdollisuudet ja -välineet sen suuruuteen poistuvat.
Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä 2. asteen koulutuksen ja osaavan työvoiman saatavuus
Koulutuspalveluiden alueellinen saavutettavuus on varmistettava. Kuntien välisen yhteistoiminnan lisäksi kunnassa tulee säilyä opetuksen lähipalveluita erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville. Yrityksille osaavan työvoiman saatavuuden kannalta ammatillista ja täydentävää koulutusta tulee alueella olla tarjolla tarvelähtöisesti.
Maakunnalliset / valtakunnalliset edunvalvontatavoitteet
Hyvinvointialueen rahoitus ja lähipalveluverkoston turvaaminen
Esitetty laskentamalli hyvinvointialueen palvelujen rahoittamiseksi kohtelee ikääntynyttä ja korkean sairastavuuden maakuntaa epäoikeudenmukaisesti etenkin kun maakunnassa on kaksi keskussairaalaa. Rahoituksen tulee olla riittävä, jotta kauttaaltaan, mutta harvaan asuttu, alue pystyy toteuttaman kattavan lähipalveluverkon.
Kuntien peruspalvelujen rahoitus
Hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023 kuntien peruspalvelujen rahoitus on edelleen hämärän peitossa. Edunvalvonnan tulee vaikuttaa siihen, että kuntien lakisääteisten velvollisuuksien toteuttaminen ja toimintamahdollisuudet turvataan kaikkialla Suomessa kohtuullisella verotuksella.
Alemman tieverkon rahoitus
Alueen alemmalle tieverkolle osoitettu perusväylänpidon rahoitus ei tällä hetkellä ole riittävä ja koko maan tieverkon korjausvelka kasvaa koko ajan. Alempi tieverkko ovat iso osa suomalaisen metsäteollisuuden ja elintarviketuotannon kuljetusketjuja. Tämän lisäksi verkko mahdollistaa myös huoltovarmuuden, palo- ja pelastustoiminnan, vapaa-ajan asumisen ja matkailun sekä elinkeinoelämän ja julkisten palveluiden toiminnan koko Suomessa. Lisäksi yksityisteitä ja niiden rahoitusta pitää tarkastella osana koko liikennejärjestelmää ja kuljetusketjuja.
Laajakaistarakentamisen rahoitus
Kuntien verorahoituksella tulee rahoittaa ensisijaisesti kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Laajakaistarakentaminen ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin, mutta riittävät laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä asukkaiden ja yritysten toiminnan kannalta. Alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää, että kuntien maksuosuudesta luovutaan tai se yhtenäistetään 10 prosenttiin.
Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että Mäntyharjun kunnan strategiset painopisteet määräytyvät talven ja kevään aikana toteutettavassa strategiaprosessissa, jonka kunnanvaltuusto käsittelee toukokuussa 2022.
Kunnanjohtaja muutti päätösehdotuksensa seuraavaksi:
Kunnanhallitus käy keskustelua ja täydentää edunvalvonnan kärkikohtia kokouksessaan 31.1.2022.
Päätös
Hyväksyttiin kunnanjohtajan muutettu päätösehdotus.
Kunnanhallitus kävi keskustelua ja täydentää edunvalvonnan kärkikohtia kokouksessaan 31.1.2022.