Kuvaus
Kunnanvaltuuston kokouksessa on 2.2.2026 tehty valtuustoaloite Kotimaisen ruoan ja lähiruuan osuuden selvittämiseksi ja ruokakasvatuksen vahvistamiseksi Mäntyharjussa. Kunnanhallitus lähetti kokouksessaan 16.3.2026 valtuustoaloitteen valmisteltavaksi sivistystoimialan johtajalle. Valtuustoaloitteen tavoitteena on käyttää ruokahankintoja tietoisesti elinvoiman, vastuullisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseen sekä tarjota lapsille ja nuorille laadukasta, mahdollisimman lähellä tuotettua kotimaista ruokaa.
Valtuustoaloitteessa on esitetty, että Mäntyharjun kunta
1. selvittää kotimaisen ruoan ja lähiruoan nykyisen osuuden ruokapalveluissa, erityisesti koulu- ja varhaiskasvatusruokailussa,
2. arvioi mahdollisuudet lisätä kotimaisten ja lähialueella tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä hankintalainsäädännön puitteissa,
3. edistää yhteistyötä ruokapalveluiden ja paikallisten tuottajien välillä, sekä
4. vahvistaa koulujen ruokakasvatusta lisäämällä oppilaiden tietoisuutta ruuan tuotannosta ja alkuperästä.
Kunnalla on Järvi-Saimaan Palvelujen (JSP) kanssa sopimus kouluruoan tuottamisesta. Järvi-Saimaan Palveluiden ateriapalveluiden elintarvikehankinnat on kilpailutettu vuosina 2024–2025. Mäntyharjun kunnan alueen elintarvikehankintojen arvo on noin 490 000 euroa vuodessa (alv 0 %). Kaikkiaan JSP käyttää elintarvikehankintoihin vuosittain noin 2,3 miljoonaa euroa (alv 0 %). Järvi-Saimaan Palveluiden ateriapalveluilla on päivittäin noin 4 000 asiakasta.
Mäntyharjun kunnan ja Järvi-Saimaan Palvelut Oy yhteistyötä ohjaa palvelusopimus. Palvelusopimuksen yhtenä liitteenä on ateriapalveluiden palvelukuvaus, johon kunta voi neuvotella tavoitteita mm. kouluruoan kotimaisuudelle ja lähituotteiden osuudelle. Ateriapalvelujen hinta muodostuu palvelusopimuksessa ja palvelukuvauksessa sovittujen tekijöiden perusteella.
Laki julkisista hankinnoista asettaa puitteet kilpailutuksiin. Hankintasopimukset ovat keskeinen keino hallita kustannuksia ja varmistaa tuotteiden saatavuus myös erilaisissa häiriötilanteissa. Elintarvikehankinnat on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin ja keskeiset tuoteryhmät on kilpailutettu erikseen. Hankintakriteereissä on hinnan lisäksi huomioitu muun muassa ravitsemussuositukset, ruokaturvallisuus, eläinten hyvinvointi, vastuullisuus, tuotteiden saatavuus ja soveltuvuus ammattikeittiöiden käyttöön.
Liha ja lihajalosteet ovat 100-prosenttisesti kotimaista lihaa, ja maito- ja maitotaloustuotteet valmistetaan 100-prosenttisesti suomalaisesta maidosta. Tuoteryhmät, joita on saatavissa Etelä-Savosta (tuore leipä, marjat, tuoreet vihannekset, juurekset ja peruna, valmisruoka, kalatuotteet), on erotettu omaksi hankintakokonaisuudekseen, jossa toimittajiksi voidaan ottaa useita kumppaneita. Paikallisten yrittäjien mahdollisuutta tarjota tuotteitaan on mahdollistettu mm. siten, että yrittäjä voi valita keittiöt, joille tuotteitaan tarjoaa ja mitä tuotteita tarjoaa. Syksyllä 2026 on tulossa seuraavan kerran kilpailutus, jossa haetaan puitesopimusjärjestelmään uusia sopimuskumppaneita.
Viiden viikon ruokalistan rungon suunnittelussa on hyödynnetty ravitsemusterapeuttien asiantuntemusta, ja lapsille sekä ikääntyneille on laadittu omat ruokalistansa. Lisäksi on huomioitu vuonna 2024 uudistuneet kansalliset ravitsemussuositukset. Samalla on huomioitu paikallinen toimintaympäristö, minkä vuoksi esimerkiksi kasvisruokaa on vähemmän ja liharuokia enemmän kuin suosituksissa keskimäärin esitetään. Ruoan ravitsemuksellisessa laadussa kiinnitetään huomiota muun muassa rasvan laatuun ja määrään sekä suolan käyttöön.
Ruokalistat ovat kuntalaisten nähtävillä Järvi-Saimaan Palveluiden verkkosivuilla. Vuoden 2026 aikana ruokalistoilta tulee olemaan luettavissa myös ateriakohtaiset tuoteselosteet. Palautetta kerätään mm. verkkosivujen ja yksiköissä olevien palautelomakkeiden kautta ja palautteita hyödynnetään osana toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Koulujen ateriatoimikunnassa oppilaat ja päiväkotien makuraadeissa lapset pääsevät kertomaan mielipiteensä ateriapalveluista ja siten vaikuttamaan ruokailuun. Ateriatoimikunnan kautta on mahdollista myös jakaa tietoa ruoan alkuperästä.
Mäntyharjun kunta pitää ruokakasvatusta tärkeänä osana lasten ja nuorten hyvinvointia, kestävän elämäntavan oppimista sekä ruokailutottumusten kehittymistä. Koulujen ruokakasvatusta vahvistetaan osana opetussuunnitelman mukaista toimintaa yhteistyössä koulujen, ruokapalveluiden sekä mahdollisuuksien mukaan alueen tuottajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Mäntyharjun hyvinvointisuunnitelmassa 2026–2029 on yhdeksi toimenpiteeksi valittu "suunnitelmallinen ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa", minkä toteutumista seurataan mm. kouluterveyskyselyllä.
Ruokakasvatuksen vahvistamiseksi toteutetaan tällä hetkellä jo seuraavia toimenpiteitä:
- lisätään oppilaiden tietoa kouluruoan raaka-aineiden alkuperästä ja tuotantoketjusta esimerkiksi teemaviikkojen, oppituntien ja viestinnän avulla
- tuodaan kouluruokailun yhteydessä näkyväksi ruoan kotimaisuutta, sesonkiajattelua sekä tuotannon vastuullisuutta
- hyödynnetään ympäristöopin, biologian, maantiedon, kotitalouden ja muiden oppiaineiden sisältöjä ruoan tuotantoon, ravitsemukseen, kestävään kehitykseen ja huoltovarmuuteen liittyvien teemojen käsittelyssä
- edistetään tutustumiskäyntejä paikallisiin maatiloihin, elintarvikealan yrityksiin tai muihin lähiruoan tuotantokohteisiin silloin, kun se on opetuksen järjestämisen kannalta mahdollista
- lisätään yhteistyötä ruokapalveluiden kanssa siten, että oppilaat saavat tietoa kouluruokailussa käytettävistä raaka-aineista sekä niiden alkuperästä
- kannustetaan oppilaita osallistumaan ruokailun kehittämiseen esimerkiksi oppilaskunnan, ruokaraatien, ruokalatoimikuntien tai palautekyselyjen kautta.
Mäntyharjun varhaiskasvatuksen ravintokasvatus on tavoitteellista ja pedagogista toimintaa, jolla tuetaan lasten myönteistä ruokasuhdetta ja terveellisiä elämäntapoja. Ruokailu on integroitu osaksi päivittäistä kasvatustyötä, jossa ruokaan tutustutaan monipuolisesti ja aistilähtöisesti.
Päivän aikana tarjotaan kolme ohjattua ateriaa: aamupala, lounas ja välipala (ateriarytmi). Vuorohoidossa tarjotaan tarvittaessa myös päivällinen ja iltapala. Päiväkotien tarjoama ruoka on aina laktoositonta. Erityisruokavaliot toteutetaan lääkärin- tai terveydenhoitajan lausunnon perusteella, ja tavoitteena on välttää tarpeettomia ruokavaliorajoituksia. Lapsia rohkaistaan tutkimaan ruokaa kaikilla aisteilla – tuoksuttelemalla, katselemalla, koskemalla ja maistamalla omaan tahtiin ilman pakottamista. Ruoka ja ravinto tuodaan osaksi leikkejä, lauluja, satuja sekä loruja. Kasvukauden ilmiöitä seurataan käytännössä esimerkiksi kevään siemenistutusten, kesän kasvatuksen sekä syksyn marjaretkien ja satokauden maistelujen kautta. Yhteiset ateriat opettavat lapsille omatoimisuutta (kuten ruuan ottamista itse), hyviä pöytätapoja ja rauhallista keskustelukulttuuria.
Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä suomalaisesta ruokajärjestelmästä, kotimaisen ruoan merkityksestä, lähiruoan mahdollisuuksista, kestävistä ruokavalinnoista sekä ruokaan liittyvästä huoltovarmuudesta. Toimenpiteet toteutetaan olemassa olevien opetuksen ja ruokapalveluiden resurssien puitteissa osana koulujen normaalia toimintaa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jari Hautamäki, sivistystoimialan johtaja, jari.hautamaki@mantyharju.fi
Sivistyslautakunta
1. merkitsee selvityksen tiedokseen
2. lähettää sen tiedoksi kunnanhallitukselle.