Kunnanhallitus, kokous 15.4.2024

Kuvaus

Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. (29.12.2006/1441)

Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla.

Päätöksen vaikutusten ennakkoarviointi

Kaavoituksen valmistelussa vaikutusten arviointi on lakisääteinen toimenpide. Siksi ei erikseen arvioida pykälän yhteydessä

Kuvaus

Tekninen ltk 4.4.2023 § 37

Valmistelija
Markku Lamponen, maankäyttökoordinaattori, markku.lamponen@mantyharju.fi

Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. (29.12.2006/1441)

Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla.

Päätöksen vaikutusten ennakkoarviointi

Kaavoituksen valmistelussa vaikutusten arviointi on lakisääteinen toimenpide. Siksi ei erikseen arvioida pykälän yhteydessä

Päätösehdotus

Esittelijä
Ville Partio, tekninen johtaja, ville.partio@mantyharju.fi

Tekninen lautakunta esittää, että kunnanhallitus

1. hyväksyy laaditun kaavoituskatsauksen ja
2. lähettää sen edelleen kunnanvaltuustolle tiedoksi.

Päätös:
Tekninen lautakunta esittää, että kunnanhallitus

1. hyväksyy laaditun kaavoituskatsauksen ja
2. lähettää sen edelleen kunnanvaltuustolle tiedoksi.
   ---

Kuvaus

Kunnanhallituksen kokouksen 24.4.2023 yhteydessä jätetty ponsi: Varpanen ja Toivola-Mynttilä-Peruvesi yleiskaavat otetaan tarkasteluun rantarakentamisen mitoituksen yhdenmukaistamiseksi myöhemmin vahvistettujen yleiskaavojen kanssa.

Aloite on jätetty kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä. Mikäli ponnen esittämien kaavojen mitoitus uudistetaan, siitä tulisi olla kaavoituskatsauksessa maininta ja selostus, mitä asioita mitoituksen nosto tarkoittaa. Jotta voidaan ennakoida, millainen prosessi mitoituksen nosto on, on asiaa tutkittu etukäteen.

Käytännössä tällä hetkellä tuoreimmissa kaavoissa teoreettinen mitoitus on tasoa 4-6 rakennuspaikkaa rantaviivakilometriä kohden. Yhden rakennuspaikan saamiseksi emätilalla tulisi olla rantaviivaa vajaa 200 metriä, kun pyöristyssäännöt lasketaan mukaan. Mikäli emätila on käyttänyt kaiken rakennusoikeuden, ei uusia rakennuspaikkoja voi siitä lohkotuille tiloille muodostaa. Rakennusoikeus lasketaan aina emätilan (vuoden 59 ja tai 69 tilajaon mukainen tila) alueelle. Sen jäljelle jäävä rakennusoikeus pyritään jakamaan tasapuolisesti siitä lohkotuille tiloille.

Vanhemmissa kaavojen tavoitteissa (Varpanen ja Toivola-Mynttilä-Peruvesi) on käytetty mitoituslukuina 3-5 rakennuspaikkaa/rantaviiva k-m. Sen nostaminen 4-6 rakennuspaikkaan voisi teoriassa tuoda joillekin emätiloille lisää rakennusoikeutta. Jos alkuperäisen kaavan tavoiteasettelu avataan, se tarkoittaa sitä, että koko kaava-alue tulee ottaa kaavamuutosalueeksi, sillä tavoitteet tulevat koskettamaan jokaista kaava-alueen kiinteistöä.

Koska kaavan tavoitteet avataan, on huomioitava, että alkuperäistä kaavaa varten laaditut selvitykset ovat vanhentuneet. Ne tulee siis kaavamuutoksen taustaksi uudistaa ja niistä mahdollisesti johtuu uusia tavoitteita. Selvitykset tulee uudistaa ainakin luonto- ja ympäristöarvojen sekä arkeologian osalta. Arkeologian osalta selvityksiä vanhemmissa kaavoissa ei ole tehty kaavatyötä varten, vaan on tukeuduttu ns. rekisteritietoon. Lisäksi on mahdollista, että esim. kulttuuriympäristöjen ja rakennushistorian osalta saattaa olla tarvetta tehdä kohdennettuja selvityksiä (mahdolliset suojeluasiat). Lisäksi kaavan muutoksessa tulee ottaa huomioon päivittynyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö sekä uudistunut maakuntakaava ja sen sisältö. Käytännössä kaikki edellä mainittu selvitystyö sekä niiden tulosten yhteensovittaminen nykyiseen aluerakenteeseen tarkoittaa kokonaan uutta yleiskaavatyötä, jonka kustannus on arviolta useita kymmeniä tuhansia selvityksineen.

Edellä mainitun lisäksi on huomioitava, että etenkin Toivola-Mynttilä-Peruvesi kaava-alueella on etenkin suurimien vesistöjen osalta havaittavissa melko merkittävääkin ylimitoitusta. Se tarkoittaa sitä, että vaikka teoreettista mitoitusta nostetaan, lisärakennusoikeuksia ei välttämättä voida osoittaa, koska emätila on jo ylittänyt uudenkin mitoituksen mukaisen rakennusoikeutensa. Tällaista ylimitoittamista esiintyi yleisesti ainakin 60-70-luvulla. Tällöin vapaan rannan käsitys ei ollut suunnittelussa niin merkitsevä.

Koska Mäntyharjun kunnassa on kaikki vapaat rannat jo kertaalleen kaavoitettu, ei voida katsoa, että eri kaava-alueiden maanomistajat jäisivät kaavojen eri aikaisuuden johdosta eriarvoiseen asemaan. Kaava-alueilla on kuitenkin joka tapauksessa omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat ja joita ei voida täysin tasa-arvoistaa.